You can't request more than 20 challenges without solving them. Your previous challenges were flushed.

Kotimainen draama

Kotikatsomo: Käsky

Julkaistu sunnuntaina 19.12.2010 12 60

Jääkäri Aaro Harjula (Samuli Vauramo) uhmaa esimiehiään ja lähtee viemään punaista naissotilasta Miina Malin (Pihla Viitala) kenttäoikeuteen. Matkasta tulee kohtalokas molemmille.

TV1 maanantaina 3.1. klo 21.00

Keväällä 1918 Saksasta Suomeen valkoisten puolelle taistelemaan palannut jääkäri Aaro Harjula saa käskyn teloittaa punainen naissotilas, Miina Malin.

Nuori ja idealistinen Harjula järkyttyy tavasta, miten suomalaiset kohtelevat punaisia, eikä suostu tottelemaan käskyä ilman oikeudenkäyntiä.

Esimiehiään vastustaen hän päättää itse viedä naisen kenttätuomioistuimeen. Matkasta tulee kohtalokkaampi kuin kumpikaan heistä olisi uskonut.

Aku Louhimiehen ohjaama elokuva Käsky (K15) perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin, ja elokuvan on käsikirjoittanut Jussi-palkittu Jari Olavi Rantala.

Elokuvan pääosissa ovat Samuli Vauramo ja Pihla Viitala. Muissa osissa ovat muun muassa Eero Aho, Sulevi Peltola, Mikko Kouki, Janne Virtanen ja Riina Maidre.

Elokuva on valmistunut 2008 ja sen on tuottanut Helsinki-Filmi Oy.

Elokuvan voi katsota tv-esityksen jälkeen 7 päivän ajan YLE Areenasta.

Suosittele60 Suosittelee

Asiasanat:

Kommentit

Lisää tällaisia elokuvia! On korkea aika, että sisällissodan tapahtumista puhutaan totuudenmukaisesti. Jos sota käytäisiin nyt, valkoiset tuomittaisiin sotarikoksista Haagissa. Naisten ja lasten tappaminen ei ole mikään sankariteko. Valkoisten terrori loppui vasta kun sen ajan suurvallat puuttuivat asiaan ja toivat esiin mm. ihmisten ampumisen Punaisen Ristin sairaalasänkyihin. Valkoiset vastustivat demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Valkoinen Suomi olisi ollut monarkia, jossa valta olisi ollut ainoastaan rikkaalla vähemmistöllä. En käsitä, miten kukaan voi pitää valkoisten politiikkaa ihailtavana!

– Lisää tätä! (ei varmistettu)

Katsokaa ihmeessä ja ajatelkaa omilla aivoilla. Niin silloin kuin nytkin "oikeus" on hallitsevan luokan (porvarien) oikeutta. Työväenluokalla (laajasti ne joilla ei ole suurmaaomaisuutta tai merkittäviä tuotantolaitoksia omistuksessaan) ei ole muuta oikeutta kuin mitä joukkovoima tuo.

Totuushan on se että jos nykyiset kataiset ja kumppanit uskaltaisivat ei tavallisilla tallaajilla olisi mitään muuta oikeutta kuin tuottaa mitättömällä palkalla lisäarvoa porvarien taskuun.

Ajatelkaa miten huhtikuussa äänestätte. Ääni "kataisten" kaltaisille on ääniä itseäsi vastaan.

– +70v. pappa (ei varmistettu)

Molempien edellisten kommentit on aika kaukana tässä päivässä elävien ihmisten näkemyksistä.

Toinen on valmis pieksemään ja haukkumaan ihmisiä heidän erilaisten näkemysten takia - ei ihme että valkoisia ei vieläkään uskota tai oteta vakavasti. He muuraavat näkemyksensä pyhiksi ja koskemattomiksi, ovat valmiita ratkaisemaan nakemyksiä ja vallan jakoon liittyvät asiat väkivallalla.

Punainen jaksaa jossittella yhäkin monarkialla eikä voi käsittää miksi valkoiset halusivat olla mukana päättämässä asioista. Valkoisethan eivät vastustaneet demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vaan kysymys oli kuinka se määritellään, kuinka sitä toteutetaan ja pannaan toimeen.

Elokuva on mielestäni hieno kuvaus ja tarina sodan raakuudesta ja järjettömyydestä, molemmat osapuolet muka taistelee ihmisten puolesta tappamalla heitä.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Niin realiteettihan (todistetusti) on se että sisällissodassa kuoli huomattavasti enenmmän ihmisiä sodan jälkeen teloituksissa ja vankileireillä kun itse sodassa.
Oikeudenkäynnit olivat alussa ns pika oikeudenkäyntejä joissa tuomarit ja valamiehet olivat enemmän tai vähemmän asianosaisia porvareita (joilta ruokaa oli takavarikoitu punaisten toimesta.
Pika oikeudenkäynnit ja teloitukset loppuivat hiljalleen vasta sen jälkeen kuin Mannerheim oli ne kieltänyt.
Totta myös että punaisten puolelle lähti paljon nuorta väkeä jotka myös alaikäisenä päätyivät telotus komppanian eteen. Joten elokuvan kuvaus ei välttäämättä ole ristiriidassa todellisuuden kanssa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

1900 luvun alussa demokratia oli lapsenkengissä euroopassa. Yhteiskunnat olivat jyrkkiä luokkayhteiskuntia eikä lapsuutta ollut muilla kuin pienen yläluokan lapsilla. Töitä tehtiin kotona heti kun osattiin kävellä. Kulkutaudit raivosivat ja nälkään ja kurjiin elinolosuhteisiin kuoltiin. Ei ollut sairausvakuutusta, vuosilomia, nykyisen kaltaista eläketurvaa ja korkeampi koulutus ei ollut köyhien ulottuvissa. Suomi oli Venäjän rajamaakunta. Sisällissodan liikkeellepaneva voima oli työväestön suoranainen nälkä ja maailmansodasta johtuva yhteiskuntien hajoaminen sekä epävarmuus. Työväestö ei vastustanut itsenäisyyttä mutta kääntyi sen aatteen puoleen joka lupasi leipää ja työtä. Nykyajan yltäkylläisyydessä on vaikea ymmärtää sen ajan huutavaa epäoikeudenmukaisuutta. Vasta 40-50 luvuilla työväestö otettiin vähitellen mukaan yhteiskunnan neuvottelupöytiin. Ne itsestäänselvyytenä pitämämme edut joista huomaamattamme nautimme joka päivä ovat työväenliikkeen miesten ja naisten sankarillisen toiminnan tulosta.

– Ella K. (ei varmistettu)

Historiahan on aina sellainen, millaiseksi jälkipolvet sen vääristelevät. Tähän vaikuttavat tulkitsijoiden poliittiset, uskonnolliset yms mieltymykset ja "muodissa oleva" tulkinnan suuntaus. Sodasta ei saa kaunista kuin fiktiiviissä elokuvissa, mistä tässäkin oli kysymys, ei mistään dokumentista. Jos punaiset olisivat voittaneet, olisivat tullut punaisten ylläpitämät vankileirit ja teloitukset. Ja jos spekuloidaan millaiseksi punainen Suomi olisi tullut, ainoana historian esimerkkinä olisi itäinen naapurimme, ilmeisesti sellaiseen on joillakin kaipuuta?

– Rofe (ei varmistettu)

Pisti silmään tuo artikkelissa oleva teksti: " Harjula järkyttyy tavasta, miten suomalaiset kohtelevat punaisia". Olivatko punaiset artikkelin kirjoittajan mielestä jotain muita kuin suomalaisia? Punaisten puolella taistelleet olivat jopa enemmän suomalaisia kuin valkoisten puolella taistelleet. Maassa olleet Venäjän armeijan joukot eivät osallistuneet taisteluihin punaisten rinnalla juuri lainkaan. Sen sijaan valkoiset pyysivät maahan Saksan armeijan taistelujoukot iskemään punaisten selustaan. Vieraan maan joukkojen kutsuminen maahan lienee maanpetos siinä kuin kapinaan ryhtyminenkin.

– Punikin pojanpoika (ei varmistettu)

Kun historian kokonaisnäkmys jää ohueksi, seuraa vielä vuosikymmenten jälkeenkin jankkaamista ja juupas, eipäs, syyllinen, syytön- keskustelua.
Suomen- oman aikansa verisinpään sisällissotaan tarvittiin kaksi osapuolta, sekä aktio- jota seurasi reaktio.
Siitä kuka heitti ensimmäisen sen kiven, ja missä tarkoituksessa, ei liene kuitenkaan historiallista epäselvyyttä enää ad. 2011 ?

– JOKU II (ei varmistettu)

Miten jokaisella keskustelupalstalla jossa käsitellään jotain Mannerheimia, Pohjantähteä tai nyt Käskyä niin jaksetaan jankata noita 90 vuotta takaisia juttuja? Onko punaisten kakrut tosiaan niin katkeria kun ei joudutukkaan neuvostoliiton hirmuhallinnon kynsiin? Suomessa on näköjään turha tehdä elokuvaa mistään mikä liittyy sisällissotaan kun aina aletaan tappelemaan kuka oli oikeassa ja kuka ei, tämä on ELOKUVA. Eli ottakaa se elokuvana.

Punaiset:
+Yritti saada oikeutta työläisille
-Aloittivat itse tämän kansallisen riidan ja sodan

Valkoiset:
+Yrittivät säilyttää maan itsenäisyyden ja saada Leninin höynäyttämät kuriin
-Ei olis tarvinnu vankeja tappaa ja raiskata eikä tehdä Suomesta kapitalistista

Siinä on totuudet. Kiitos.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Työväestöllä oli ennen sotaa tasan kaksi vaihtoehtoa; kuolla nälkään tai sotia. Itse valitsisin jälkimmäisen. Työväestö halusi luoda Suomesta paremman paikan elää. He eivät halunneet Suomesta verenhimoista kommunistidiktatuuria Neuvostoliiton tapaan (vaikkakin kommunismi aatteena olennaisesti liittyi työläisten pyrkimyksiin). Valitettavasti valkoisen propagandan syövyttämät suomalaiset tuomitsevat Väinö Linnan kirjat ja Käsky- elokuvan kaltaiset erilaisen näkökannan tarjoavat teokset punikkien Kekkosaikaiseksi aivopesuksi.

Sota on aina typerää, mutta joskus sille vain ei ole vaihtoehtoa. Omat sympatiani ovat punaisten puolella. He kuitenkin taistelevat toistensa puolesta toisin kuin valkoiset jotka eivät näe omaa napaansa pidemmälle. Mutta kuten joka edellä sanoi niin rauha maahan, unohdetaan menneet, otetaan opiksi ja katsotaan elokuva.

– PPP (ei varmistettu)

Kesti melkein sata vuotta että tämmöinen elokuva voitiin tehdä.
Voittaja kirjoitti historian ja elokuvat tähän asti ovat myötäilleet historian kirjoitusta.
Olisiko nyt aika totuudenmukaiseen historiaan?

– Anonyymi (ei varmistettu)

Käsky-elokuva hämmensi minua. On totta molemmin puolin valkoisia ja punaisia tehtiin kauheuksia, mutta ei tässä voi tehdä kuvauksellista ja obejetiivista analyysiä elokuvasta koska on niin monia jotka haluaa edelleenkin pitää jaon. Menneisyyden haamut ovat keskuudessamme koska moni nykypolvi on kullut juttuja suvun vaiheista tähän päivään asti. Minäkin muistan erään kohtauksen ala-asteelta. Kaksi poikaa rupesi tappelemaan ja haukkumaan, että toinen oli punikin poika ja toinen oli tappanut sen isän. Kyeessä oli poikien isoisät. Opettajamme tuli aika tomerasti poikein väliin, mutta en muista kuinka se loppujen lopuksi kävi, mutta tappelu ja nahistelu loppui. Me muut oppilaat ei ymärretty mistä oli edes kyse. Kunnes meille vähän isompana historian oppitunnilla kerrottiin asiasta kiertelemättä ja kaartelematta myös paikkakunnan omasta historiasta joka ei ollut valoisa vaan synkkä juuri silloin.

– Ansku (ei varmistettu)