Ei ole saippuaoopperamömmöä. Syventää lehdistä lukemaani aiheeseen liittyvää.Mielenkiintoinen kuvaus ja varmaan ja toivottavasti herättää keskustelua. Kuvaa varsin totuudenmukaisesti aikanaan Lapissa ollutta rajua kädenvääntöä metsäkiistassa.Yes.

– rajua vääntöä (ei varmistettu)

Hyvin jännittyneenä ryhdyin katsomaan - on niin lähihistoriaa. Ja siellä oikeasti olivat pahatkin jännitteet ilmassa. Mutta - tuollaista naiseen kohdistuvaa väkivaltaa en ole tiennyt tapahtuvan, ja olen hyvin pahoillani kuvauksesta jos se ei ole totta. Ja minä en usko että Ylä-Lapista löytyy niin rappeutuneita miehiä että olisivat tuollaista tehneet.

Ja nyt tullaan sitten siihen kysymykseen, jonka olen esittänyt nykydekkareitakin lukiessa. Tämä väkivallan "pitemmälle vienti" - "eteen näytelty". Että eikö ihan näissä tosiasioissa ole riittävästi draamaa. Toivon, että ainakin lapissa syntyy keskustelua juuri tästä asiasta että kuinka pitkälle siellä mentiin tai kuinka pitkälle oltiin valmiita menemään. Jään odottamaan kiinnostuneena toista osaa.

– Lappilainen (ei varmistettu)

Raivostuttavan leimaavaa, groteskia ja täysin yliampuvaa kuvausta leppoisista ja sosiaalisista Lapin ihmisistä ! Tuollaiset "metsureina/poromiehinä" kuvatut hampuusit löytyvät kyllä ennemminkin etelän ongelmalähiöiden ostareilta kuin oikeasta Lapista...Hävytöntä Lapin ihmisten halveeraamista !

– ex-lappilainen (ei varmistettu)

Kyllähän nuo aktivistit saivaan osakseen ainakin runsaasti kyseenalaista painostusta ja tappouhkauksenkin:
http://www.guardian.co.uk/society/2005/sep/07/guardiansocietysupplement3

– Anonyymi (ei varmistettu)

Ensimmäisestä jaksosta päätellen melkoista greenpeace propagandaa.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Ivalossa monta kertaa käyneenä koin suurta myötähäpeää katsoessani tekelettä. Toisessa osassa tekijöille tuli kiire ja piti saada joku ratkaisu niin, että uudet ja vanhat heilat, kihlat ja hautajaiset oli ahdettu vallan peräkkäin. Kaikista rooleista löytyi varmasti pilkahdus totta, mutta miettivätkö tekijät yhtään enempää kuin tarinassa Nella, mitä filmi saa aikaan. Ainakin halveksuntaa etelän yleä kohtaan - en tiedä, kuinka Lapin-tuntijoita käsikirjoittaja ja ohjaaja ovat.

– Lapin ihmisten ja luonnon ystävä etelästä (ei varmistettu)

Herää kysymys todellisuuteen sijoitetun fiktion luonteesta ja vastuusta.

Todellisuudessa leijui väkivallan uhka erityisesti Ivalon yllä, mutta fiktiossa sahattiin reiteen, ripustettiin lihakoukkuun ja retuutettiin moottorikelkalla eli mentiin sumeilematta uhkailun sijasta suoraan väkivaltaan. Mikä oli tällaisen ratkaisun tarkoitus? Mitään suurempaa käsittelyä oikeuslaitoksen taholta tai roolihenkilöiden tunnemaailmassa ei edes kuolemaan johtanut väkivalta aiheuta. Onko tekijöiltä hukassa sydämen herkkyys tragedian edessä vai onko ohjelman ideana turruttaa meitä hyväksymään myös poliittinen väkivalta?
Tämä Lopun alku puhkui uutta tulta jo sammuneisiin liekkeihin juuri silloin kun Lapin metsien käytölle on etsitty ja osin löydettykin ratkaisuja ja sovintoa. Vastuuttomuutta, huonoa tuuria vai mihin pyrittiin?

Minulla on kyllä se kanta että jos tehdään todelliseen yhteiskunnalliseen draamaan sijoitettu fiktiivinen elokuva siinä pitäisi todellisuuden maamerkit olla kohdallaan. Eli jos kerran hakkuut keskeytetään YK:n vaatimuksesta saamelaisen poronhoidon oikeuksien suojelemiseksi niin sitten siksi. Miksi keksiä sinipyrstötarina kun todellisuuden tarina on vähintään yhtä dramaattinen?
Miksi metsureista, kiistan yllytetyistä sijaiskärsijöistä tehdään pääkonnia, vaikka taustalta löytyvät paljon isommat voimat ja tekijät. Todellisuudesta haettiin vain dramaattisia elementtejä eikä itse todellisuuteen haluttu pureutua ollenkaan. Oliko kyse laiskuudesta vai harkitusta ratkaisusta?

Jos aiheesta olisi tehty huolella ja kunnianhimoisesti fiktiivinen elokuva niin tarina olisi tullut kietoa todellisen historian oikeisiin puitteisiin. En koe hyvänä lähteä muuntelemaan todellisuuden draamaa elokuvan dramaattisuuden lisäämiseksi.

Elokuvassa viitattiin useaan otteeseen kriittiseen dokumenttiin ja Ylen haluttomuuteen sitä esittää.
Piikittelikö yle elokuvassa itselleen siitä ettei sieltä ole löytynyt soveliasta ohjelmapaikkaa Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä dokumenttielokuvalle? ( http://elonmerkki.net ) Kertoiko tämä Ylen rahoittama elokuva, että meillä on yleisradioyhtiö, joka sensuroi kriittistä ääntä? En ymmärtänyt elokuvan pyrintöä tältä osin. Eihän Ylen tarvitsisi tässä itseään ruoskia, riittäisi kun esittäisi tämän työmme. Vai pitääkö meidän vain uskoa että kovin kriittisiä juttuja ei Ylessä ole mahdollista esittää? Olivatko tekijät sijoittaneet tällaisen rohkean viestin elokuvaan vai oliko tarkoitus joku muu?

Dokumenttimme on saamelaisten poronhoitajien, metsien suojelijoiden, puurakentamisen ja puuseppien, matkailuväen ja ekologien puheenvuoro kiistassa. Siinä esitetään myös vaihtoehtoja nykyiselle menolle. Vaikka tämä lähtökohta ei ole tasapuolinen, se tarjoaisi kuitenkin mahdollisuuden keskustelun avaamiseen. Sitä varten se on tehty.

Ylen yhteiskunnallinen tehtävä on ylläpitää ja avata keskustelua vaikeistakin aiheista. Olisi kiistan kannalta ollut paljon mielekkäämpää näyttää dokumenttimme ja kokoontua eri osapuolten kesken sen jälkeen suoraan keskusteluun studioon etsimään sitä totuutta ja niitä olemassaolevia vaihtoehtoja.

Kulujakin olisi kertynyt vain prosentti tämän fiktiivisen elokuvan budjetista.

Jos elokuva Lopun alku onnistuu kuitenkin, kaikesta huolimatta, käynnistämään keskustelun Lapin metsien käytöstä, saamelaisten oikeuksista, puualan ongelmista, pyydän nöyrimmästi anteeksi tekijöiltä.
Tämän hetkinen tuntoni elokuvan osalta on hämmennys, pettymys ja myös huoli. Epäilen että elokuvan katsomiskokemus pikemminkin aiheuttaa torjuntaa kuin halua lähteä keskustelemaan.
Toivottavasti olen väärässä.

Hannu Hyvönen

– Anonyymi (ei varmistettu)

=/ Musta Se Oli Ihan Hyvä Elokuva =D

– Moijj.. =) (ei varmistettu)