Rauhan asialla - riita halki, poikki ja pinoon!
Julkaistu torstaina 05.11.2009 14 13
Sopimaton kiista on kuin kivi kengässä. Se vaivaa aina jollain tavalla ja vie turhaa energiaa muulta elämältä. Rauhan asialla -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tehdä sovinto.
Emme etsi syyllisiä vaan rakennamme rauhaa.
Haemme Rauhan asialla -ohjelmaamme kaikenlaisia riitoja soviteltaviksi. Ohjelmaan sopivat esimerkiksi naapuririidat, työpaikan kiistat, sukuriidat, kieliriidat ja entisten liikekumppaneiden väliset ongelmat. Etsimme myös tapauksia, joissa yksilö "sotii" jotakin instituutiota vastaan, esimerkkinä vaikkapa koulujen lakkauttamiseen tai kaavoitukseen liittyvät tapaukset.
Jos riita on vasta kehittymässä, älä jää odottamaan täydellistä välirikkoa. Mikäli välinne ovat jo poikki - peruuttamattomankin tuntuisesti - lähde rohkeasti ratkaisemaan tilannetta. Ohjelmamme avulla teidän on mahdollista löytää järkevä, pysyvä ja molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Apunanne ovat Rauhan asialla -ohjelman kokeneet, määrätietoiset ja sympaattiset sovittelijat Marja-Liisa Manka ja Juha Wiskari.
TV1:ssä ensi kesänä nähtävän kymmenosaisen sarjan jokaisessa osassa sovitellaan yksi kiista osapuolten ehdoilla. Tule mukaan luomaan uutta arjen konfliktien selvittämiskulttuuria Suomeen. Ruotsin Kanal 3 -kanavalla naapurisopua on levitetty menestyksellisesti jo monta vuotta.
Ilmoittaudu sovittelua vailla olevan kiistasi kanssa.
Tarvitsemme seuraavat tiedot:
NIMI
PUHELINNUMERO
SÄHKÖPOSTIOSOITE
POSTIOSOITE
RIIDAN OSAPUOLET (yhteystietoineen jos mahdollista)
RIITATAPAUKSEN KUVAUS (mistä alkanut, mitä tapahtunut tähän mennessä, mikä tilanne tällä hetkellä)
JOLLET OLE ITSE KIISTAN OSAPUOLI, mikä on suhteesi heihin
Otamme ensin yhteyttä Sinuun ja sovimme kuinka asiassa edetään, eli kuka lähestyy toista osapuolta tai osapuolia ja miten.
Ilmoittautumiset puhelimitse tai sähköpostilla:
040 1764 454
sari.virtanen@susamuru.fi
Minusta tällaiset ohjelmat ovat kaupallisesti motivoitua tunnetirkistelyä pahimmillaan. Nautitaan vahingoniloisesti riitelystä ja otetaan puolia kotitelevision ääressä. Toivon olevani väärässä mutta onko ohjelmalla muu tarkoitus kuin viihde?
Rauhaa todella tarvitsemme, ei kaupallistettua tirkistelyä ihmisten sieluun.
Ehdotus. Kunnon debattia SUomeen kyllä tarvitaan. Pankaa vastakkain Jari Heinonen, Leena Eräsaari tai joku muu sosiaalisen eriarvoisuuden asiantuntija ja Raimo Sailas sekä muut hyvinvointivaltion alasajon arkkitehdit.
Ohjelmassa Ahtisaari voisi toimia välittäjänä. Hänhän on saanut siihen valtavasti rahaakin.
pankaa vastakkain feministi ja tasa-arvon vastustaja. Poliitikotkaan eivät enää riitele eli käy kunnon arvokeskustelua, konsensus on Suomessa liian vahva. Pankaa vastakkain työtön "kuntouttavaan aktivointiin" pakotettu nyky-orja ja sata-komitean päättäjä. Tasaveromallin edistäjä kokoomuksesta ja eläkeläismummo, jonka KAIKKI maksut ja verot nousevat samaan aikaan kun velkarahalla annetaan veronalennuksia rikkaille.
Lilius jonka tulot ovat isommat kuin koko Suomen mielenterveysbudjetti. Hän voisi käydä arvokeskustelua tai riidellä mielenterveyspalveluja tarvitsevan omaisen kanssa.
Pörssiyrityksen edustaja ja karkailevan palvelutalon dementikon omaiset. Ahtisaari, Sailas Paavo Arhinmäki Lilli Autti Tarja Tallberg eduskunnasta ja Sirkka-Liisa Kivelä sovittelijoiksi.
Tarvitsemme ohjelmia jossa sivistetään ja luodaan edellytyksiä inhimilliselle vuorovaikutukselle sen sijaan että manataan esiin alhaisimmat viettimme. Ei kai tämä ohjelma seuraa jenkkien Cheaters jne. tositv- formaatteja, joissa ihmisen perustunteet ja kunnia, omanarvontunne jne. kaupallistetaan ja tuotteistetaan jossa TUNTEET ovat kauppatavaraa.
Todellinen konfliktin prukamisen ekspertti Suomessa on Irma.heiskanen@kolumbus.fi sekä Terttu.kuusela@kasvuntie.fi. Toinen Jyväskylästä, toinen Haukiputaalta. Toivottavasti Ylessä huomioidaan ohjelmiin valikoinnissa myös kehä kolmosen ulkopuolella vaikuttavat ihmiset. Täälläkin on elämää, asiantuntemusta, ajatuksia, erilaisia kokemuksia jne. vaikka se maksaakin enemmän maksaa täältä tulevien matkakulut.
Sivistystelevisiota toivoen, Kaarina Kailo, 0503753246, Kiiminki, kansalaisaktivisti, naistutkija, kunnanvaltuutettu, kirkkovaltuutettu ja vas.naisten varapj. Hyva ry:n (Hyvinvointivaltion vaalijat) hallituksen jäsen, www.kaarinakailo.net
– kaarina kailo (ei varmistettu)
Teuvo hei !
Eikö se ole television tarkoitus näyttää ohjelmia mistä ihmiset on kiinnostunu niinkuin rauhan asialla.
Voin vakuuttaa että ei ole epälystäkään etteikö tästä ohjelmasta tule juuri sellainen.
Näille oikein fiineille ihmisille voin antaa vinkin, siinä kaukosäätimessä on yksi näppäin kun painaa
niin ei tarvitse katsella.
Teuvo Alberg ,
Ängesvägen 5, 86335 Sundsbruk, Sverige
– teuvo alberg (ei varmistettu)
Loistoidea ja -ajatus tuo Kaarina Kailon viesti! Laajempaa hyvää tulisi siitä kun käsiteltäisiin köyhyysrajalla elävien ihmisten ja perheiden pärjäämistä suhteessa hyvätuloisiin. Ehkäpä ruohonjuuritason pienten pärjäämistä/pärjäämättömyyttä saataisiin näin yleiseen tietoon ja asioihin jotain muutosta? Vaan kukapa suurituloinen haluaisi tulla ohjelmaan kertomaan paljonko jää rahaa elämisen jälkeen vaikkapa sijoitettavaksi?
Kyllä tuo Rauhan Asialla-ohjelman ajatus osin kuulostaa myös hyvältä - "...tapauksia, joissa yksilö "sotii" jotakin instituutiota vastaan..." ! Edellyttäen, että asioihin pyritään saamaan muutosta tuomalla epäkohtia esiin.
Muutenhan yksittäisten ihmisten riitoja ja niiden tuloksia saa ostaa iltalehdistä tasan niin paljon kuin haluaa, ei niitä tarvitsisi tuoda ylen ohjelmiin.
– A Fredriksson (ei varmistettu)
Ohjelman ideana on hakea erilaisiin riitoihin ratkaisuja ja samalla "opettaa", miten arjessa voisi toimia niin, etteivät ratkaisemattomat ongelmat jäisi ihmisen sisään muhimaan. Kissan pöydälle nostamisella voimme vaikuttaa elämämme laatuun: koston ja kaunan tilalle voimme saada iloa ja energiaa. Ohjelma tarjoaa oivalluksia tirkistelyn sijaan.
Kumpainenkin asiantuntija tulee kehä ykkösen ulkopuolelta: Marja-Liisa Manka toimii työhyvinvoinnin professorina Tampereella ja Juha Wiskari johdon konsulttina Bromarvissa.
– Anonyymi (ei varmistettu)
Kiitos trailerin herättämästä runsaasta palautteesta!
Ohjelman ajatus on tuoda esiin ja sovitella perinpohjin, ja TV 1 - kanavan mahdollistaman tavattoman hienon alustan kautta, malliksi arkipäivän kipeitäkin ja pitkän aikaa kaihertaneita ristiriitoja. (Pelkästään alioikeuksissa näitä jo ennakkoon soviteltavissa olevia tapauksia on vuosittain kymmneniä tuhansia!)
Riistokapitalismi vastaan proletariaatin diktatuuri, feminismi vastaan sovinismi, Muhammed vastaan Jeesus, pakkoruotsi vastaan vapaa kouluttamattomuus - niin yleviä ajatuksia kuin kaikki varsinkin kannattajiensa mielestä ovat - ne eivät ole tämän ohjelman dynamo. Meidän ajatusmaailmassamme eivät taistele ja ole vastakkain aatteet, vaan niiden arkipäivän edustajat. Eri puolella rintamaa seisomisesta huolimatta heillä on kuitenkin yksi yhteinen ominaisuus - halu tehdä sovinto ja parantaa aidosti elämän laatua. (Rakastaa ei toista tarvitse, mutta kun tulee aikuismaisesti toimeen, niin kummasti se "ahistusta" vähentää ja maailmaa kirkastaa.)
Me ratkaisemme riitoja erilaisuuden hyväksymisen ja yhteisen sopimuksen kautta niin, että AINA on kaksi voittajaa - kuin myös periksiantajaa, oman ymmärryksensä kyseenalaistajaa, asenteensa ja käyttäytymisensä muuttajaa. HE ovat sankareita - me sovittelijat ja kanava työvälineitä.
Tunnistatko itsessäsi tai lähiympäristössäsi esimerkiksi sukulaisten välisen raastavan mykkäkoulun, -opisto1:n, -2:n jne? Entä naapurien lapsiinkin heijastuvia vihanpitoa ja nokittelua, kun molemmat perheet asuvat kuitenkin kodissaan/linnassaan. "Paalutinko turhaan toisen tontille" - sotimista, työkavereiden keskinäistä mustamaalausta, kulttuurien ilmansuunnan ja ihonvärinkin aiheuttamaa kärhämää, työpaikkakiusaamista. Kaikilla näillä periaatteessa AINA soviteltavilla asioilla on yksi yhteinen ominaisuus - on AINA olemassa kaksi osapuolta ja AINA kaksi omaa oikeana pitämäänsä näkemystä. Syyllisjahti ei vie mihinkään - syiden jahtaaminen ja ratkaiseminen sitäkin enemmän.
Siis jos olet valmis sovitteluun, ja et ole hakemassa vain toisen nujertamista a)ihmisenä b)"fan-aatteesi" voimin - ota positiivinen haaste vastaan ja tule mukaan! Sinulla on mahdollisuus tuoda asiasi ja kantasi esiin räväkästi, avoimesti ja rohkeasti sekä toisen osapuolen kuuntelun ansaiten. Olemme hyödynnettävissäsi ja pyrimme tekemään sinusta ja kiistakumppanistasi arjen sankareita. Sen lisäksi, että olemme onnistuneet vaikeissakin tapauksissa, niin onpa tuota omakohtaistakin kokemusta ilmiöstä plakkarissa....
Juha Wiskari
Olen muuten kaksikielisyydestäni huolimatta syntyisin Koillis-Lapista, Pelkosenniemeltä Aapajärven kylästä. Och väldigt stolt över det! Onhan sieltä kotoisin oman käyttäytymis- ja kielikulttuurinsa luonut diplomivaatturi Andy McCoy, suomeksi Antti Huotari.
– Juha Wiskari (ei varmistettu)
Katsoin kyseisen sarjan jakson eilen ja tuli jotenkin outo fiilis. Tuntui koko ajan niin teennäiseltä hommalta.
– Pettynyt (ei varmistettu)
Kiitos hyvästä ohjelmaideasta. Jakso oli ehkä vähän köykäisesti kasattu kokoon, mutta todella hyvällä asialla olette. Nuoret pystyvät keskustelemaan rakentavasti asiasta kuin asiasta kunhan saadaan "välimies" eli ihminen joka oikeasti välittää toisten hyvinvoinnista. Kenellä on oikeus kiusata muita, sillä kiusattuna oleminen on todella raskas taakka.
Yhteisiin pelisääntöihin pitäisi opettaa jo kerhoiästä alkaen. Ja koulussa ensimäisten viikkojen aikana oppilaat miettisivät oman koulun pelisäännöt, joita kaikki noudattaisivat. Se, että tuodaan valmiit ohjeet miten toimitaan - ei jää kenenkään mieleen. Mutta kun pelisäännöt on yhdessä mietitty ja kirjattu, niin ne tuntuvatkin jo enemmän yhteiseltä jutulta. Säännöt eivät koskisi ainoastaan oppilaita vaan myös opettajia kuin muutakin koulun henkilöstöä. Näin koulussa ei voisi olla enää lellikkejä eikä eriarvoista käytöstä oppilaita kohtaan.
Olen sitä mieltä, että kiusaamista tapahtuu vain kun aikuiset sallivat sen. Selityksenä se, että ei ehditä valvoa on vain tekosyy. Yhdessä tehdyt säännöt puuttuvat. Nuoret ovat niin fiksuja, että kun he pääsevät joukolla luomaan oman koulun säännöt - ne pitävät. Toivottavasti ohjelmanne tuo paljon positiivista tulosta.
– Askel se on pienikin (ei varmistettu)
Kiitos palautteesta "Pettynyt" ja "Askel"!
Teennäisyys ja köykäisyys on juuri se, mistä pyrimme pois niillä tiedollisilla, taidollisilla ja perustyohön perustuvilla edellytyksillä - sekä (esimerkiksi lähetysajallisilla) resursseilla mitkä meillä on. Suuri haaste on saada sama jännitys kuin mikä meillä Marja-Liisan kanssa on jokaista tapauste ennen on siitä, saadaanko sovinto kussakin tapauksessa aikaan vai ei, välitetty äkatsojillemme. Hilikulla on ollut, ja voitapahtu amitä vaan - kuten tulevat jaksot näyttävät. Ponnistellaan svengin ja aitouden lisäämiseksi edelleen!
Palaute ensimmäisestä jaksosta oli mykistävä. Vaikka meillä oli käytettävissä faktoja, keromuksia ja tilastoja kisuaamisen määrästä ja kasvusta - niin runsaan palautteen myötä tulleet tarinat ovat uskomatonta kuultavaa. Luulimme, että samin ja Akin tapaus - 6 vuotta toistensa terrorisointia - olisi ääritapaus, mutta kaukana siitä! Mm. eräs korkeassa asemassa oleva yritysjohtaja soitti heti ohjelman jälkeen, ja keroit yli 7 vuotta kestäneestä piinastaan - suornaisesta helvetistä. Sen kanssa nyt voi elää - mutta koskaan sitä ei voi antaa anteeksi. Entisiä ja nykyisiä oettajia soitti ääni väristen kiittäen siitä, ettei heitä syyllistetty ja kuinka heidän on vaikea tehdä töitä tänään, kun kiusaavien kullanmurujen vanhemmat ovat pahimpaa laatua olevia tekstiviesti ja puhelinterroristeja 24/7, kun heidän lastensa ADHD:ta - tai ainutlaatuisuutta ja voimakasta itsensä toteuttamisen halua ei ymmärretä vaan leimataan aiheetta kiusaajiksi ja häiriköiksi.
Joka tapauksessa tapahtui tämä kiusaaminen sitten päiväkodissa, koulussa tai työpaikoilla - joissa kaikissa ilmeisesti olemme Euroopan kärkipäätä - poikien ohjelmassamme julistama "sota välinpitämättömyyttä vastaan" on paras ratakaisu. Ihmisten on ruvettava "sekaantumaan" toisten asioihin, opettajille on annettava riittävät vallankäyttövälineet, esimes joka sallii tällaista työyhteisössään voimakkaasti siihen puuttumatta ei ole asemansa ja vastuunsa arvoinen.
Postiivinen tulos ja palaute "sekaantumisesta" on luonnollisesti aina paras, mutta negatiivinen reaktio ja palaute on toiseksi paras! Sen pohjalta voi joko pyytää anteeksi aiheetonta aavistusta - tai toimia, jos kyseessä on kuitenkin tosi tapaus joka yritetään kiletää tai vähätellä . Nollapalute ja välinpitämättömyys, selkänsä kääntääminen ja "vain omista asioista huolehtiminen" tekee sairaaksi niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Kuitenkin juuri välinpitämättömyys jopa aiheuttajana ja ainakin "kiusaamisesta kidutukseen" prosessin kasvualustana on yhteistä kaikille niille tarinoille, joita olemme kuulleet ja nähneet.
Rauhan asialla entistä antautuneemmin
Juha Wiskari
– Juha Wiskari (ei varmistettu)
Katsoin ohjeman vielä kertaalleen YleAreenalta eikä se enää tuntunut niin "köykäiseltä". Olisikohan tässä vahingossa käynyt niin, että ohjelman edetessä myös katsoja kävi läpi kaikki tunteen kirjot jännittäen lopputulosta? Nyt kun tiesi lopputuloksesta, niin sovinnon myötä katseli myös ohjelmaa erilaisin silmin ja sydämin. Loppujen lopuksi pelkillä sanoilla ja todellisilla teoilla on valtavan suuri ero. Tsemppiä kaikille!
– Askel se on pienikin (ei varmistettu)
Kitos palautteesta "Askel se on pienikin"
Johtopäätöksesi on saamaamme katsojapalutteeseen peilaten oikein hyvin tilannetta kuvaava. Kun lähtökohtana on se, että ei ole syyllisiä tai syytettyjä, voittajaa ja häviäjää, vaan alussa kaksi häviäjää (ja lopussa toivottavasti kaksi voittajaa), jotka pyritään ratkaisuhakuisesti saattamaan yhteen, niin molemmilla on ruudun kotipuolella aate- kohtalo- ja ymmärtäjätoverinsa. He kokevat voimakkaita tunteita samaistuessaan ja eläytyessään osapuoliemme asemaan. Jokainen jaksoista koskettaa isoa joukkoa ihmisiä ja suomalaisen arkielämän sen kipeimpiä kohtia. Jaksoja tehdessämme emme mekään tienneet, mikä on lopputulos, yllätyksiä tuli juuri silloin, kun oletti jonkun asian menevän tietyllä tavalla, ja se näkyy tulevissa jaksoissa...
Juha Wiskari
– Juha Wiskari (ei varmistettu)
Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin MINÄ opetan.
– Anonyymi (ei varmistettu)
MINÄlle ja egolle pitää antaa näissä kehissä vapaapäivä - tosin luonnollisesta tyylistä ei saa luopua. (Minusta ei laihaa sivistyssanoja viljelevää keltakravattista strategiakonsulttia saa millään, koska on banaania puhua zivistyszanoilla, koska niistä saa täysin väärää konfirmaatiota...).
Samaan aikaan, kun raivoisasti ja aidosti taistelemme uskon- ja rauhanasiallamme katsojista, niin keinotekoisuus a)näkyy ruudussa heti b)tuhoaa aitouden ja kiinnostuksen saman tien c) vie pohajn pois koko jutulta (ja luontaiselta henkselin paukuttelultakin).
Osapuolille nämä kädenväännöt ovat monta kertaa vielä vaikeampia, kuin mitä ammattitaitoinen 10 hengen tuotantotiimimme TV 1:n prokuralla konsanaan pystyy esittämään. Mutta siksipä se tärkein joka ratkaiseee on - katsojamme - ja se, että hänellä on aivot, ajatukset, mielleyhtymär, kokemukset - ja tunteet. Hän kun haluaa, niin jatkoakin tulee. Jos ja kun me ne saamme tämän haasteen perille tärkeiden rauhaa tarvitsevien kysymysten ääressä, niin olemme toteuttaneet yhtä periaatettamme ja saavuttaneet tärkeän tavoitteemme - haasta katsojat niin, kuin haluaisit itse tulla haastetuksi. Rauhan asialla.
Kiitos palautteesta - jatketaan HAASTAVAA keskustelua, koska ainoa tyhmä mielipide on se, jota ei enterillä laukaista.
Juha Wiskari
– Juha Wiskari (ei varmistettu)
Hei.
Katsoin tänään ohjelmanne koskien susia. Harmikseni en nähnyt ohjelmassa poron kasvattajien kokemuksia tai
näkemyksiä.
– asiasta tietämätön.. (ei varmistettu)
Anonyymi poronkasvattaja - olet oikeassa, poromiesten huolet jätettiin vähemmälle.
Halusimme pitäytyä ohjelman idean mukaisesti yksittäisten kansalaisten mielipiteiden välisissä eroissa sen sijaan, että sekoitimme tähänkään kokonaista elinkeinoa.
Poronkasvattajat saavat susivahingoista korvauksen (korvaako se riittävästi tai liian helposti vahingon, siihen en ota mitään kantaa).
Pelkäävät vanhemmat eivät saa korvausta lasten kanssa suunnitellusta menetetystä marjareissusta ja pelon tunteesta kun aina niin turvalinen metsä on muuttunut turvattomaksi. Saatikka sitten sydämestään luonnon rauhan ja susien elinolosuhteuden puolesta puhuja ja asiansa eteen tomiva siitä aidosta surustaan, kun luontokappale kuolee luomakunnan kruunun - salametsästäjän ansalankaan tai turpoavaan verituppoon.
Tässä mielessä Lauri ja Sami lähtivät eri puolilta mutta samalta viivalta. Ja hyvin kulku ja ymmärrys kohtasivat. Susi voitti.
Juha Wiskari
– Juha Wiskari (ei varmistettu)
Kirjoita uusi kommentti