Avara luonto 25 vuotta

Julkaistu keskiviikkona 26.08.2009 2 54

Lauantaisauna on suomalaisille tärkeä instituutio, mutta kahdenkymmenenviiden vuoden ajan maassamme on vaikuttanut toinenkin instituutio, joka on muuttanut jopa saunomisen aikataulua. Se instituutio on lauantain keski-illassa esitettävä Avara luonto.

Avaran luonnon suosio on laajaa. Olen huomannut, että monilla luontoharrastajien keskustelupalstoilla vedotaan usein juuri Avaraan luontoon, sillä aktiivinen harrastaja saa sen dokumenteista paljon uutta kiinnostavaa tietoa. Monesti luontokuvaajan kamera paljastaa eläimillä sellaista käyttäytymistä, josta on todisteiden puutteessa esitetty vain olettamuksia, kun joskus taas nousee esiin täysin yllättäviä ilmiöitä. Samaan aikaan luonto-ohjelmat ovat myös varsin laajan yleisön mieleen. Niitä voi katsella puhtaasti esteettisenä elämyksenä, matkana kaukaisiin maihin eksoottisten eläinten ja kasvien pariin.

Laadukasta ohjelmahankintaa

Avaran luonnon 25 vuotta jatkunut vankkumaton suosio johtuu epäilemättä sen korkealaatuisesta ohjelmatarjonnasta. Ohjelmapaikalla on esitelty nisäkkäät, linnut, vaihtolämpöiset ja selkärangattomat BBC:n suursarjoina. On vierailtu vuoristoissa, tasangoilla, taigalla, sademetsissä ja aavikoilla. On sukellettu valtamerten syvyyksiin ja tarkasteltu planeettaamme maasta, ilmasta ja kaukaa avaruudesta. Uudet näkökulmat ja kehittyvä tekniikka tuovat jo käsitellytkin aiheet esiin uusina raikkaina näkyminä ja aiempaa tarkempana kerrontana. Tästä on hyvä esimerkki Avarassa luonnossa 5.9. alkava kuusiosainen BBC:n sarja Etelämeren ulapoilla.

Kuvaustekniikka on kehittynyt suuresti parin viime vuosikymmenen aikana. Kauko-ohjattavilla kameroilla saadaan hyvinkin intiimiä kuvaa eläinten elämästä. Liikkeen tunnistimella varustetut piilokamerat taas tallentavat kuvaa yötä päivää. Näin saadaan runsaasti kuvamateriaalia, josta voidaan rakentaa kokonaisia tarinoita. Tästä on hyvä esimerkki viime toukokuussa nähty BBC:n tuottama kolmiosainen sarja, jossa seurattiin tiikerinpentujen varttumista viikonvanhoista rääpäleistä komeiksi aikuisiksi yksilöiksi.

Suomenkielinen toimitus tärkeää

Ohjelmien korkean laadun ohella on toinen tärkeä Avaran luonnon suosioon vaikuttava tekijä, nimittäin se tapa, jolla ohjelmat toimitetaan suomeksi. Valtaosa luonto-ohjelmista on kokonaan selostettavia eli niissä ei ole lainkaan ruututeksteinä käännettäviä haastatteluja.

Selostuksen täytyy istua kuvaan aivan yhtä luontevasti kuin alkukielisessäkin versiossa ja viestin tulee välittyä katsojalle vaivatta yhdellä kuulemalla. Puheen täytyy myös olla suomalaisen kertomaperinteen mukaista. Tämä tarkoittaa rytmiltään rauhallista, kiihkotonta yleiskielistä puhetta. Näin luonto-ohjelmien suomenkieliset versiot muistuttavat käsittelyltään hyvin paljon brittiläistä pidättyväisen, mutta suopean tarkkailijan lähestymistapaa.

Kokemus on osoittanut, että liiat tunteilut, kovin mahtipontiset sanat ja eläinten ”hellyttävä” inhimillistäminen on syytä jättää pois. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tekstin tulisi olla tylsää. Mikään ei estä suomentajia käyttämästä jaloja, kauniita ja runollisiakin ilmaisuja luonnon ilmiöitä kuvaillessaan.

Eniten päänvaivaa Avaran luonnon suomentajille tuottavat eri lajien suomenkieliset nimet. Periaatteena on antaa katsojalle niin paljon tietoa kuin mahdollista. Silloin kun lajilla ei ole suomenkielistä nimeä, kerrotaan ainakin, mihin sukuun, heimoon ai lahkoon se kuuluu, jotta katsoja voi etsiä siitä lisätietoja eri lähteistä. Tavaksi on tullut päivittää myös tietoa tarpeen mukaan ja korjata joskus harvoin esiintyviä virheellisiä tietoja. Saamamme palaute kertoo, että Avaran luonnon yleisössä on varsin asiantuntevia katsojia, joille tietojen oikeellisuus on tärkeä asia.

Avaran luonnon katsojat voivat vastakin odottaa suosikkiohjelmaltaan upeita elämyksiä ja uutta tietoa tämän planeetan joka kolkasta. Ohjelmapaikan perustamisen aikoihin valaiden suojelu oli keskeisesti esillä. Valaskannat ovat sittemmin elpyneet, mutta sademetsät ovat edelleen uhattuina. Mikä lienee tilanne, kun Avara luonto täyttää 50 vuotta?

 
Esko Vertanen
Suomentaja