Miksi näitä kateuden lietsonta juttuja tehdään? Onko tarkoitus, että tasapästetään kaikki? Ei voi muuta kuin ihmetellä toimittajien katetuttamisvimmaa. vrt. Wilska, mitä hn oikeastaan teki väärin, kun yritti keventää lukemaansa asiaa. :-)
Terkuin T.A.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Haluaisin kysyä aikaisemmilta kommenttien kirjoittajilta, onko todella tällainen kvartaalin hyvän tuloksen palkitseminen yksiin käsiin hyvä ratkaisu?
En jaksa asiaan nyt sen paremmin pureutua, mutta paljon oikeudenmukaisempia ratkaisuja on olemassa, joita ikävä kyllä hyvin harvoin sovelletaan. Blogin ajautus on selkeästi herättää ajatuksia meidän talousjarjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Miksi siis haukkua informatiivista mietintää tasapäistäväksi?

"Siellä, missä kaikki ajattelevat samoin, juuri kukaan ei välttämättä ajattele kovin paljon."
- Politiikan Perusteet (Paloheimo, Wilberg)

– Anonyymi (ei varmistettu)

Mikä mahtoi olla jutun tekijöiden tavoite ja tarkoitus? Hätkähdyttää, arvostella, kauhistella vai mikä?
On totta, että eräissä pörssyhtiöissä jaetut optiomiljoonat tuntuivat saavutetun ilman johdon omaa panosta; kärjistynein esimerkki oli Fortum, jossa muistini mukaan muutama kymmen ylintä johtajaa keräsivät kaikkiaan noin puolen miljardin verran optiotuloja. Kertarysäyksellä. Markkinalla, jossa todellinen kilpailu on vähäistä, näennäistä.

Omistajathan näistä ovat päättäneet. Laskun maksajat ovat näiden yritysten asiakkaat, eli viime kädessä ravintoketjun alimmaisena räpistelevät kuluttajat, kotitaloudet ja kaikki loppukäyttäjiksi osoittautuvat. Tämän ohjelman kohdalla jos missä sopii sanoa, että tieto lisää tuskaa...

Niin kauan kuin markkinat ovat kilpaillut ja pahnanpohjimaisilla on varaa mistä valita, on vain reilua, että kovasta työstä ja tai riskin otosta maksetaan. Kilpailu jalostaa. Ahneudella on tiukemmat rajat ja välillisesti asiakaskin aina hyötyy. Se on asiakkaiden optiotuloa se.

– L Pappa (ei varmistettu)

No tässähän vain seurataan ameriikan mallia.. Siellä sama tapahtui jo vuosikymmen pari aikaisemmin. Olisikin järkevää kysyä, mikä talousmalli on sitten se kestävimmän kehityksen malli? Jos tutkimukset sanoo, että onnellisuus ei ratkaisevasti lisäänny nykysuomessa enää parin tuhannen kuukausitulojen jälkeen, niin kuinka tärkeitä nämä optiomiljoonat on johtajille? Ei kukaan oikeasti tarvitse koskaan tuommoisia rahamääriä. Onhan sitä hauska ostella uusia autoja joka vuosi, mutta ei kenenkään oikeasti tarvitse. No ehkä taksikuskin, mutta ei varsinkaan johtajan.
Voikin siis vain kysyä, onko tässä enää mitään järkeä.. Vai halutaanko tehdä vain entistä selvempi pesäero duunareihin?
Tänään luin juuri hesarin sivuilta, kuinka Suomessa on reilu 8000 koditonta ja yli 300 koditonta perhettäkin. Onko tämä nyt sitä hyvinvointisuomea, että maksetaan jollekin Fortumin pomolle miljoonia ja kuitenkin reilu promille kansasta on kotia vailla maassa, jossa on oikeasti välillä kylmäkin ilma? Porvarit pitäkään turpanne tukossa, tämä oli retorinen kysymys..

– Janne (ei varmistettu)

Miksi maailma mullistui 1990-luvulla?-väärin perustettu Neuvostoliitolla, asiat ovat toisin. 80 – luvulla Reaganin hallinnon aikana, USA ujutti Iso-Britannian kautta Eurooppaan oman uusiliberalistinen talousmallin, ja siten työnsi Euroopan yhteiskunnallisen kehityksen Yhdysvaltojen oman yhteiskunnallisen mallin raiteille. Eurooppa Toisen Maailmansodan jälkeen, molemmin puolin loi Yhdysvalloista eroavat talousmallin, niin sanotun ”sosialisoidun kapitalismin”. Idässä sitä kutsuttiin ”sosialismiksi”, ja rakentui ilman markkinafunktioita Leninin ja Stalinin oppeihin perustuen. Maan sosiaalijärjestelmä perustuu käytössä olevaan talousjärjestelmään. Siten Yhdysvallat ei vain tuonut Eurooppaan omaa talousjärjestelmäänsä, vaan myös oman yhteiskunnallisen mallinsa.
USA ujutti Itä-Euroopaan ja Neuvostoliitoon kokonaisuudessaan amerikkalaisen uusiliberalistinen talousmallin joka romautti nämä valtiot ja teki heistä kuuliaisia satelliittivaltioita. USA: n uusiliberalistinen talous maili vaikutti vahvasti myös Lansi-Eurooppaan, avaamalla portit esteettömälle hyperkapitalismille. Siten ulkomaalaiset sijoittajat pääsivät suomalaisyhtiöiden omistajiksi, ja toivat Amerikan tavan tuottamaan miljoonia optioista. Tämä johti satojen uusien miljonäärien nousuun, ja toimitusjohtajien tulot kasvoivat hämmästyttävän suuriksi verrattuna keskiluokkaan, ja loi vielä isomman tuloeron eri yhteiskuntaluokkien välille.
Finanssikriisin 2008 jälkeen USA omaksui uuden poliittisen tavoitteen: euron ja euroalueen sabotoimisen, pelastaakseen dollarin ja pitääkseen sen maailman johtavana rahayksikkönä….Terveisin Dora Kestilä, Itä-Euroopan ja Balkanin maiden demokraattisen kehityksen tutkija

– Anonyymi (ei varmistettu)

Joo

Onhan kiva verrata työntekijän palkkaa joka suurinpiirtein tekee samaa työtä kuin 30 vuotta
sitten ja sitten johtajan palkkaa - mittaamatta myös yrityksen ´liikevaihtoa tai työntekijämäärää.

Jos nämä otetaan mukaan ja verrataan niitä, niin onko erot samat??

Työntekijä saa edelleen samaa palkkaa ja tekee samaa työtä jos verrataan samankokoisen
yrityksen johtajan palkkaa niin ei tällaisia eroja, ei pienissä yrityksissä mitään miljoonapalkkoja
makseta...

TM

– Anonyymi (ei varmistettu)

Tutkimusten mukaan luovaa työtä tekeviä EI MOTIVOI suuret rahapalkinnot. Itseasiassa osoittautuu, että rahaporkkana motivoi mekaanisissa suoraviivaisissa tehtävissä, mutta henkisissä työtehtävissä isot rahapalkkiot saavat aikaan suorituskyvyn laskua. Tämä tulos on toistettu lukuisia kertoja. Ohessa valaiseva video, jossa asia osoitetaan:
http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc
Käytännön esimerkkinä Nokian optiot 2000-luvun alussa; Nokia nousi huipulle ilman optiokannustimia, ja on optioiden käyttöönoton jälkeen pelkästään luisunut alaspäin innovatiivisena yrityksenä verrattuna kilpailijoihin.

– Juha (ei varmistettu)

"Käytännön esimerkkinä Nokian optiot 2000-luvun alussa; Nokia nousi huipulle ilman optiokannustimia, ja on optioiden käyttöönoton jälkeen pelkästään luisunut alaspäin innovatiivisena yrityksenä verrattuna kilpailijoihin."

Nokia on yhtiökokouksessaan tehnyt päätöksen optio-ohjelmista jo vuosina 1994, 1995, 1997 ja 1999. Nimenomaan nuo ohjelmat rikastuttivat nokialaisia, ei ne jotka otettiin käyttöön 2000-luvun alussa.

– Charles (ei varmistettu)