homoa

– Anonyymi (ei varmistettu)

Tiivistelmästä päätellen kyse on juurikin suppeasta ja asenteelisesta näkökulmasta tehdystä "dokumentti", painostus on liian kovaa ja leimaamisenpelon sekaista höpinää länsimaisilla lääkereillä ja tutkijoilla laittaa värittämätöntä ja täysin puolueetonta faktaa pöytään. hyvin yskioikoinen katsaus jälleen luvassa tuon perusteella. Eipä tee mieli enää edes katsoa, ensin ajattelin että hienoa kun vihdoin tehdään puolueeton ja asiallinen katsaus kannbiksen hyötyihin ja haittoihin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Tunnen kundeja jotka ovat käyttäneet kannabista toistakymmentä vuotta lähes päivittäin ja yksikään heitä ei ole mielisairaalassa, yhdelläkään ei ole skitsofreniaa ja muita psyykkisiä ongelmia, yksikään ei ole rikollinen tai väkivaltainen, vaan luonnonläheisiä ja luonnossa viihtyviä ihmisiä. Käyvät töissä normaalisti ja elävät muutenkin täysin normaalia elämää. Tuossa dokkarissa keskitytään jälleen siihen markinaaliväestöön joilla on piilevä skitsofrenia, masennus tai jokin muu psyykkinen ongelma tasutalla, joka puhkeaisi milloin tahansa ilman kannabistakin. Tottakai tällaiset sairaustapaukset laitetaan kannabiksen piikkiin, jos henkilä on vaan sattunut kokeilemaan tai käyttämään kannabista. Aivan samalla tavalla kun perussairas ihminen joka saa flunssan ja sattu kuolemaan tuolloin, joko luonnollisesti tai pienen lisärasituksen vuoksi. Kuolinsyyksi kirjataan flunssa. Eihän kannabis kaikille sovi, toiset ovat yliherkkiä sille, aivan kuten alkoholi tai tupakka ei sovi kaikille. He jotka siirtyvät kovempiin aineisiin siirtyisivät niihin ilman kannabistakin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

"Totuus" kannabiksesta.

– Jazztupakka (ei varmistettu)

katsokaa rick simpsonin dokumenttielokuva youtube!

– Anonyymi (ei varmistettu)

Ja sitäpaitsi suomalaiset on nii hulluja että niiltä pitäs kieltää alkoholikin! jos suomenmaahan vielä kannabispaskakin laillistettas ja olis viinaa ja huumetta laillisesti tarjolla ni sitte ei riittäs mistään vierotushoitoloita, kasvatuskoteja niille kaikille lapsille jotka jää heitteille, eikä olis mitää muutakaan. Tämmönen valmiiks masentunu kansa kun vielä sais oikeen kunnon "rentoutuksen" ni jumissa olis koko suomi!

– tulis jo se maailmanloppu (ei varmistettu)

Laillista tai laitonta, oma henkilökohtainen valinta miten elämänsä elää. Onneksi on IT ja psyyke muutenkin sellaisessa kunnossa, että kestää sekä työn että vapaa-ajan ilman mitään aineita, mitä nyt tilkka kahvia silloin tällöin.

– Anonyymi (ei varmistettu)

en oo koskaan käyttäny kannabista,mutta olen kuullut ettei siihen voi jäädä koukkuun ja sitä on mukava käyttää.

– tuntematon (ei varmistettu)

Mitkä asiat loppu peleissä ovat "TÄRKEITÄ" sen määritteleminen on jokaisen henkilökohtainen asia.
Se mikä toiselle on tärkeää voi olla toiselle yhden tekevää. Pääasia on että ihminen on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä. Siis se mikä tuntuu hyvältä, niin miten se voi olla väärin? Eikö jokaisen ihmisen perusolemus ole onnellisuuden tavoittelu. Jos kannabis auttaa jotain tavoittamaan tuon päämäärän en henk. koht. näe siinä mitään väärää.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Pitkään jatkunut polttelu muuttaa persoonallisuutta ja maailman kuvaa. Vaara piileekin siinä, että käyttäjä ei itse edes tajua tätä omaa muutostaan. Läheiset pystyvät tämän näkemään ja se on sääli, että ihmiset ja kannabiksen kä'yttäjät pitävät "niin saatanan hyvänä luonnon tuotteena" mutta eivät huomaa kuinka he ovat voineet muuttua kannabiksen käytön jatkuttua pidempään.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Onhan tämä tällainen virallisen linjan mukainen.

Lapsillekin sopiva.

Mitenkään demograafisesti tai muutenkaan tyypillisiä nämä esimerkkihahmot eivät ole.

Tekijän loppukaneetti on todella kaikkiin pirtoihin sopiva - paitsi niiden jotka ovat käyttäneet kannabista ongelmitta vuosikymmeniä - niin, se enemmistö käyttäjistä.

Kotiviinikin laillista - miksei viiden kasvin kotikasvatus! Oikeus odottaa toteuttajaa Suomessakin.

– Kasse (ei varmistettu)

Olen pyörinyt musiikkimaailmassa, myös muusikkona ihan levytyssopimuksella, ja nähnyt kun porukka vetää aivan kaikkea tavaraa sisuksiinsa... kräkistä fairiin.
Jotenkin tämä keskustelu on junnannut samanlaisena jo kaksikymmentä vuotta... intellektuellit nuoret , ja vähän vanhempikin osa väestöstä, tuovat aina ensimmäisenä esille kannabiksen luonnonmukaisuuden. Teille sanon että syökää kilo soraa, sekin on luonnonmukaista. Ja silti voi käydä huonosti.
Ja kyllä, olen itsekin käyttänyt kannabista.

Se ihminen, joka väittää ettei kannabiksen käytöllä ole minkäänlaista yhteyttä kovempiin aineisiin siirtymisellä, on joko puolueellinen tai omasta mielestä todellä "viileä" ja "streetsmart". Jälkimmäinen puolisko tapaa olla erittäin ärsyttävää sakkia.

Tässä vaiheessa joku yleensä vertaa alkoholia ja kannabista, ja sanoo että voihan alkoholikin olla reittinä vaikempaan arkeen. Ja sehän on täysin totta! Kysymys kuuluukin; Haluammeko lisää reittejä tuhota oma elämä myös ihan laillisesti?

Ja sitten kaikkien rakastamiin "oman elämän tilastoihin".
Musiikkimaailmassa pyörii kamaa... se on jo aika väsynyttä mainita, mutta tottahan se on. Olen ollut mukana suomiräpin aallossa alusta asti, ja olen huomannut että musiikkikategoriasta viis, pössyttelee ne humppamiehetkin. Kolme kappaletta kavereitani on pikkuhiljaa liukunut käyttämään kannabiksen jälkeen vakavampia aineita, ja tuhonnut omia ja muiden haaveita. En tiedä, olisiko näin käynyt ilman kannabista, muttei se ainakaan ole auttanut. Osa kavereistani hoitaa arkensa hyvin, ovat kouluttautuneet akateemisesti niinkuin minäkin ja silti käyttävät kannabista.

Itse en ymmärrä miksi kannabis pitäisi laillistaa. Pitäisikö Suomen antaa nuorisolle viesti että pössyttely on sittenkin ihan ookoo? Ei minun mielestä. Ihminen olla ihan yhtä luova, tai ihan yhtä vittumainen ilman sätkää. Yleensä näihin aineisiin paetaan kun arki harmittaa tai stressaa.

Olen pienen tytön isä nykyään, ja olen huomannut että useat hoosee kannabiksen puolesta marssijat ovat muuttuneet lapsen saannin myötä. Silloin kokonaiskuva yleensä kirkastuu.

– Anonyymi (ei varmistettu)

"Se ihminen, joka väittää ettei kannabiksen käytöllä ole minkäänlaista yhteyttä kovempiin aineisiin siirtymisellä"

Tottakai sillä on yhteys, kun aineet liikkuvat samoissa piireissä. Lisäksi pilveä poltettuaan huomaa että kyseessä ei olekaan se tappoyrtti josta puhuttiin valistuslehtisissä - miksi siis valistus muista aineista pitäisi paikkansa?

"Haluammeko lisää reittejä tuhota oma elämä myös ihan laillisesti?"

Miten tämä liittyy mihinkään? Kannabista käytetään kieltolaista huolimatta, samoin muita aineita.

Laillistaminen itse asiassa vähentäisi reittejä tuhota elämä, kun rauhalliset puutarhurit eivät joutuisi poliisien kynsiin, ja toisaalta huumeongelmaisten ei tarvitsisi turvautua rikoksiin käytön rahoittamiseksi.

"Pitäisikö Suomen antaa nuorisolle viesti että pössyttely on sittenkin ihan ookoo?"

Aika moni nuori ajattelee jo nyt että pössyttely on ookoo. Lisäksi osa saattaa ajatella esim. "saatanan poliisivaltio" ja "mistäköhän muusta ne kusettaa".

– Anonyymi (ei varmistettu)

Noniin mietitään muutamia faktoja.

1.Ihminen on aina halunnut syventää ajatustaan erilaisilla aineilla, eikä se toisiaankaan tule muuttumaan mihinkään. (never) En tiedä onko alkoholi siihen ainakaan paras keino. Vuosittain Suomessa alkoholiin aiheuttamiin sairauksiin kuolee ainakin 1500 ihmistä. Kannabis ei ole tappanut tutkimuksien mukaan ketään suoralla vaikutuksella, esim. johtamalla vakaviin sairauksiin kuten alkoholi. Ainahan voit pilvessä ajaa auton metsään. Kuten kännissä tapaa tapahtumaan joka päivä.

2.Ja että päivittäinen polttelu muuttaa sinua ja sinun persoonaa. Aivan varmasti joo, mutta kuka käskee hiisata päivät pitkät. Suurin osa ihmisistä käy kuitenkin töissä. (itse tunnen tärkeissä ajattelua vaativissa ammateissa olevia ihmisiä jotka polttavat kannabista. ja se ei ole heille ongelma) Voithan yhtähyvin lipittää alkoholia päivät pitkät. Näitä jälkimmäisiä tapaa aivan liikaa. Mitkäköhän mahtaa olla suurin syy tappoihn ja avioeroihin??

3.Väite, että kannabis johtaa kovempii huumeisiin on vääräkäsitys. Valtio kieltolaillaan tekee tämän mahdolliseksi, koska näillä rikollisilla joilta ihmiset ostavat on myytävänä muitakin huumeiksi luettuja aineita. Ja kas kas, kun ei ollut kannabista sillä eräällä kerralla matkaan voi lähteä valitettavan helposti jotain muuta. Varsinkin, kun kouluissa opetetaan että kaikki huumeiksi laissa luettavat aineet ovat mukamas aivan samoja. Niin tulee mielikuva, että eiköhän ole aivan sama, jos nyt otan jotain muuta.

4.Ja miksi kannabiksen kasvatus ja hallussa pito pitäisi laillistaa? Otetaan ensin vaikka että rahan takia. Pelkästään USA käyttää kannabiksen torjumiseen yli 45miljardia dollaria vuosittain. Enemmän kun Suomen valtion budjekti vuosittain. Ja miten Suomessa tämä menee. Esim. Tehdään kotietsintä 4 poliisin voimin. Käännetään koko kämppä ympäri ja takavarikoidaan kaikki asiaan liittyvä. Lähdetään kamarille kirjoittemaan papereita. Sitten jos vielä mennään oikeuteen, niin valtio maksaa lippaastaan monta tonnia poliiseille ja tuomareille, ennenkuin homma on käsitelty. Järkevää verovarojen käyttöä kysyn vaan?? Kannabiksen polttajia tulee aina olemaan. Valtava jahti ei vaan tule ikinä siihen pisteeseen mitä sillä haetaan. Sen sijaan valtio voisi kerätä veroja kannabiksesta.

Tässä vaiheessa siellä ne lehteä lukeneet ja kaiken maailman piripäitten sukulaiset toteaa, että tarvitaanko Suomeen lisää laillisia päihteitä tekemään kansasta päihderiippuvaisia ja mielisairaita?
Pakotanko minä sinua nytkään polttamaan kannabista, pitääkö sinun tehdä sitä sittenkään, kun se olisi laillista.?

Tähän minä sanon, että kannabis ei ole vaan päihde, vaan myös lääke. Älä tee minusta rikollista, jos haluan laillisen vaihtoehdon alkoholille. (Edelleen ihmisellä on tarve syventää mieltään.) Itse voit kännissä örveltää ihan miten vaan. Minun mielestä tämän pitäisi olla laitonta. Ja minun puolesta voit ampua vaimosi ja kaverisi kännissä. Viinapulloihin tekstit. Aiheuttaa tappoja.

Käyttäkää aivoja ihmiset aina ei tarvi olla niin tyhmä.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Hyvä asia että huumetestissä käryäminen on irtisanomisperuste. Huumeekäyttäjät ovat työturvallisuus riski.

– nyymi (ei varmistettu)

Lähde: J Psychosoc Nurs Ment Health Serv. 2009 Oct;47(10):19-22. doi: 10.3928/02793695-20090902-03.

University of Alabama at Birmingham, School of Nursing, NB 205, 1530 3rd Avenue South, Birmingham, AL 35294-1210, USA. tmcg@uab.edu

Marijuana, the illicit drug most widely used by adolescents, is not a benign substance. Inhalation of marijuana smoke is more harmful than tobacco smoke; cannabis smoke delivers 50% to 70% more carcinogens. Other physiological effects include decreased immune function, higher rates of cardiac arrhythmias, and documented cases of cerebellar infarction. Mood and cognitive effects of marijuana include exacerbation of depression and anxiety (including panic attacks), as well as memory problems that may persist for a month after last use. Cannabis abuse is a risk factor for psychosis in genetically predisposed people and may lead to a worse outcome of schizophrenia. The cumulative respiratory, cardiovascular, metabolic, and mental health risks of marijuana are significant and should be emphasized by nurses who work with adolescents. Copyright 2009, SLACK Incorporated.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Suomen Lääkärilehti: Vsk. 47 • Nr: 17 / 2007 • s. 2061 Osasto: Mitä nyt

Kannabis aiheuttaa psykooseja

Kaksitoista vuotta sitten Lancetin pääkirjoituksesta rohjettiin sanoa, ettei pitkäkestoinenkaan kannabiksen sauhuttelu ole haitallista terveydelle. Nyt kelkka on kääntynyt ja lehti julkaissut meta-analyysin, jonka mukaan joskus kannabista käyttäneillä on 40 % suurempi vaara sairastua psykoosiin kuin käyttämättömillä. Eniten käyttäneillä vaara on 100 % suurempi ja näyttää kasvavan annoksen mukana (Lancet 2007;370:292, 319).

Asiaa koskevaan analyysiin kelpuutettiin seitsemän seurantatutkimusta, joissa psykoottisesti oireilleet oli alkutarkastuksessa suljettu pois tai joissa oli pyritty estämään vakioimalla se, että psykoosin puhkeaminen voisi selittää kannabiksen käyttöä. Mahdollisina sekoittavina tekijöinä tarkasteltiin noin 60:tä erilaista muuttujaa, joskaan ei missään seurantatutkimuksessa kaikkia yhdessä samanaikaisesti. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen heikensi jokaisessa tutkimuksessa kannabiksen ja psykoosin yhteyttä muttei poistanut sitä.

Päätelmäksi tuli, että nykyinen näyttö riittää perusteeksi varoittaa kannabiksen käyttäjiä psykoosin vaarasta. Päätelmää vahvistaa se, että kahdessa lyhytaikaisessa hoitokokeessa kannabiksen on havaittu pahentavan psykoottisia oireita (Lancet 2007,370: 293). Havaitun riskisuhteen perustella liki 3 % kannabiksen käyttäjistä voi sairastua elämänsä aikana psykoosiin.

Kun sekä kannabiksen käyttö että psykoosi alkaa usein nuoruusiässä, niin huono-onninen voi sairastaa pitkään ja elämä on kehnonlaista. Keuhkofunktio huononee sitä enemmän mitä useammin polttaa kannabista. Yksi marisätkä aiheuttaa laadusta riippuen yhtä paljon hengitystieobstruktiota kuin 2,5- 6 tupakkasavuketta (Thorax 2007, epub. 31.7.). Tässä uutta mietittävää vasemmistonuorillekin, jotka kesän korvalla päättivät haluta laillistaa kannabiksen käytön ja kotikasvatuksen omaan käyttöön (HS

_________________________________________________________________________________

Lähde edelleen BMJ

Kannabis altistaa masennukselle ja ahdistuneisuudelle

Australiassa tehdyssä kohorttitutkimuksessa seurattiin satunnaisesti valittuja teini-ikäisiä seitsemän vuoden ajan. Toistuvilla kyselyillä kartoitettiin masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä kannabiksen käyttöä. Lähes kaksi kolmannesta käytti kannabista jossain vaiheessa, ja seurannan päättyessä päivittäiskäyttäjiä oli 7 %. Tällöin kannabiksen päivittäiseen käyttöön liittyi naisilla yli viisinkertainen masentuneisuuden tai ahdistuneisuuden riski, vaikka muiden huumaavien aineiden käyttö vakioitiin.

Tutkimuksella pyrittiin myös selvittämään, johtaako kannabiksen käyttö kyseisiin mielialamuutoksiin vai ovatko mielialamuutokset syynä kannabiksen käyttöön.

Masentuneisuus tai ahdistuneisuus teini-iässä ei ennakoinut kannabiksen myöhempää viikoittaista tai päivittäistä käyttöä. Sen sijaan viikoittainen tai tiheämpi käyttö teini-iässä lisäsi masentuneisuuden tai ahdistuneisuuden riskin nuoruusiässä (20-21-vuotiaana) noin kaksinkertaiseksi. (BMJ 2002;325:1195).

_________________________________________________________________________________

Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa

Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa. Tämä todettiin katsauksessa, joka perustuu viiteen tuoreimpaan aiheesta tehtyyn seurantatutkimukseen. Vaara sairastua skitsofreniaan näyttäisi olevan annoksesta riippuvainen ja keskivertokäyttäjällä suurin piirtein kaksinkertainen kannabista käyttämättömiin verrattuna, kun muiden tekijöiden vaikutus vakioidaan. Vaara voi kuitenkin olla todellisuudessa suurempi, sillä ilmoitetut kannabiksen käyttömäärät voivat olla todellista pienempiä. Yhdessä seurantatutkimuksista pystyttiin vakioimaan myös ennen kannabiksen käytön aloittamista esiintyneet psykoottiset oireet. Siinä saadut tulokset olivat samankaltaiset kuin muissa. Tämä puhuu sen puolesta, että kannabis todella on skitsofrenian riskitekijä eikä kyse ole vain näennäisestä yhteydestä, joka selittyisi yhteisen taustatekijän avulla. Suurentunut sairastumisvaara koskee paitsi henkilöitä, joiden vanhemmilla on ollut skitsofrenia, myös niitä, joilla ei ole tällaista sukurasitusta. Kannabis on yksi skitsofrenian osasyy, mutta ei välttämätön eikä riittävä syy. Kannabiksen käyttö on varsin yleistä Uudessa-Seelannissa, ja käytön loppuminen vähentäisi siellä skitsofrenian ilmaantuvuutta arviolta 8 %. (Br J Psychiatry 2004; 184:110)

_________________________________________________________________________________

Vai alkoholi ja kannabis muka täysin erillään toisistaan? Kestätkö lukea totuutta jolla on tieteellinen tausta?

Lähde: Yhteiskuntapolitiikka -lehti/SLL Vsk. 60 • Nr: 30 - 32 / 2005 • s. 2973

Suomalainen huumekulttuuri versoo tiiviissä yhteydessä humalahakuiseen juomistapaamme, vaikka huumeista ja alkoholista usein puhutaankin ikään kuin täysin erillisinä asioina.

Huumeiden käyttäjät juovat alkoholia enemmän kuin ne, jotka eivät ole koskaan kokeilleet huumeita. Tiheästi toistuvan humalajuomisen ilmentämä alkoholin riskikulutus on tavallista erityisesti kannabiksen käyttäjillä. Heistä runsaat puolet ilmoitti juovansa alkoholia kuusi annosta tai enemmän vähintään kerran viikossa.

Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä viime syksynä, ja kyselyyn vastasi 2 526 iältään 15-69-vuotiasta suomalaista.

Toinen suomalainen ilmentymä huume- ja alkoholikulttuurien yhteen kietoutumisesta on sekakäyttäjien joukko, joka alkoholin runsaan kulutuksen lisäksi käyttää erilaisia huumausaineita ja lääkeaineita.

Stakesin erikoistutkijat Pekka Hakkarainen ja Eeva Metso toteavat tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (3/2005) julkaistussa artikkelissaan, että huumeiden käytön tiivis kytkeytyminen alkoholin kulutukseen sisältää mahdollisuuden, että jos alkoholin kulutus oleellisesti kasvaa, myös huumekokeilut ja huumeiden käyttö saattavat hyvinkin lisääntyä.

- Tämä koskee erityisesti nuoria ihmisiä, tutkijat korostavat.

Lähde: Yhteiskuntapolitiikka -lehti/SLL Vsk. 60 • Nr: 30 - 32 / 2005 • s. 2973
Mitä haittaa kannabiksesta?

_________________________________________________________________________________

SLL: Vsk. 47 • Nr: 13 / 2000 • s. 1353 Osasto: Mitä nyt

Kannabiksen ystävät pitävät hasista ja marihuanaa alkoholia haitattomampina aineina. Mutta onko näin? Kannabis heikentää psykomotorista ja kognitiivista suorituskykyä kuten alkoholikin. Tämä näkyy mm. tavallista suurempina liikenneonnettomuuslukuina. Oppiminen ja koulumenestys heikkenevät kouluikäisillä (Social problems 1999;46:250). Vanhastaan tuttua on se, että pitkäaikainen käyttö johtaa riippuvuuteen. Viime aikoina on osoitettu, että myös vieroitusoireita voi esiintyä (Addiction 1996;91:1469). Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa myös bronkiitin kaltaisia oireita ja muutoksia keuhkoissa (Addiction 2000;95:485). Keuhkoahtaumataudin vaara lisääntyy, ja keuhkosyövän kehittymistä ennakoivia histopatologisia muutoksia on havaittu. Kannabis on myös karsinogeeninen aine (Clin Rev Allergy Immunol 1997;15:243). Sen käyttö voi laukaista skitsofrenian, jos alttius siihen on ennestään olemassa. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset. Vanhempiin tutkimuksiin kannabiksen haitoista ei ehkä kannata paljon luottaa, sillä nykyisin viljeltävien lajikkeiden kannabinolipitoisuus näyttää olevan suurempi kuin aiempien. Tämä on yksi syy siihen, että kannabiksen haitoista tiedetään vähemmän kuin alkoholin aiheuttamista ongelmista. Muita syitä ovat se, että kannabiksen pitkäaikainen käyttö on ollut aiemmin melko harvinaista, ja se, että käyttöä pyritään laittomana salaamaan. Kannabiksen haitoista on paljon vähemmän tutkittua tietoa kuin vuosikymmeniä tutkitun alkoholin haitoista. Tämä ei kuitenkaan todista sitä, että kannabis olisi vähemmän haitallista kuin alkoholi. Kannabiksen laillistaminen tuskin poistaisi tai edes vähentäisi alkoholin väärinkäyttöä, päinvastoin. Kansanterveyttä heikentäisi yksi sallittu vaara enemmän. Eikä uuden vaaran hillitsemiseksi olisi valmiita käyttäytymissääntöjä, ei ehkäisyä eikä hoitopalveluja.

_________________________________________________________________________________

Kannabis - portti koviin huumeisiin

Uutta tieteellistä tutkimusaineistoa

Lähde: Drug Alcohol Rev 2005;24:39

Kannabista on pidetty porttina kovempien huumeiden käyttöön. Ajatus perustuu kolmeen usein havaittuun melko säännönmukaiseen ilmiöön. Ensiksi: kannabiksen käyttö edeltää muiden laittomien huumeiden käyttöä. Toiseksi: mitä nuorempana kannabiksen käyttö alkaa, sitä todennäköisempää on, että nuori käyttää muitakin laittomia huumeita. Ja kolmanneksi: todennäköisyys muiden aineiden käyttöön on sitä suurempi, mitä säännöllisempää on kannabiksen käyttö.

Näiden kehityskulkujen osasyiksi voidaan katsoa altistavat luonteenpiirteet, kiinnittyminen huumeisiin myönteisesti suhtautuvaan alakulttuuriin sekä tässä ympäristössä vallitseva huumeiden helppo saatavuus ja runsas tarjonta. Eläinkokeissa on myös saatu näyttöä kannabiksen säännöllisen käytön vaikutuksesta aivoihin siten, että muiden huumeiden käytön todennäköisyys kasvaa.

Aiheesta julkaistun katsauksen päätelmät perustuvat eläinkokeiden lisäksi myös epidemiologisiin seurantatutkimuksiin, simulaatiokokeisiin ja kaksostutkimuksiin. Prosessien parempi ymmärtäminen antaa uutta pontta porttiteoriaksi kutsutulle väitteelle että kannabiksen käytön aloittaminen on iso askel kohti kuilun parrasta. (Drug Alcohol Rev 2005;24:39)

_________________________________________________________________________________

Tässä vähän tietoa skitsofreniasta

Skitsofrenia on tavallisesti nuorella iällä alkava vakava mielenterveyden häiriö, joka johtaa usein pitkäaikaiseen oireiluun, elämänlaadun heikkenemiseen ja työkyvyn menetykseen. Suomalaistutkimusten mukaan skitsofrenia on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, jonka esiintyvyys on noin 1,3 % (Lehtinen ym. 1990). Suomen noin 50 000 skitsofreniapotilaasta suunnilleen 15 % tarvitsee vuosittain sairaalahoitoa. Käypä hoito -suosituksen mukaan skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avoterveydenhuollossa (Skitsofrenia: Käypä hoito -suositus 2001). Taudin ennuste on usein huono (Lauronen ym. 2005), eikä täysin parantavaa tai ehkäisevää hoitoa ole.

Skitsofrenian keskeiset oireet

Skitsofrenian kaltaisia oirekuvia kuvattiin ensimmäisen kerran noin 2 000 vuotta sitten. Emil Kraepelin (1856-1926) erotteli 1800-luvun lopussa muista mielisairauksista ¯nuoruuden tylsistymisen¯ (dementia praecox). Siihen sisältyi keskeisesti oireita, jotka ovat hyvin lähellä sitä, mitä nykytutkijat tarkoittavat skitsofrenian negatiivisilla oireilla. Yhteistä nykytutkimuksen ja Kraepelinin kuvauksen välillä on myös huomion kohdistaminen ulkoisesti havaittavien käyttäytymismuutosten kuvaamiseen. Taudin nimeksi vakiintui skitsofrenia vuonna 1911 Eugen Bleulerin aloitteesta. Skitsofreniaan liittyvät käsitteet positiiviset ja negatiiviset oireet otettiin yleisesti käyttöön 1970-luvulla. Tilastollisen tutkimuksen edistymisen myötä taudin oirekuvia on yhdistetty faktorianalyyttisen mallintamisen avulla. Erilaisia malleja on kehitetty, mutta negatiiviset oireet ovat lähes aina olleet yksi keskeisistä faktoreista (Emsley ym. 2003). Ajan myötä skitsofreniadiagnoosin toistettavuus on kasvanut, mutta samalla taudille tyypillinen osa, negatiiviset oireet, ovat jääneet hieman taka-alalle tutkimuksen kohdistuessa enemmän positiivisiin ja kognitiivisiin oireisiin.

Nykyisin negatiivisista oireista erotetaan kognitiiviset oireet (Kirkpatrick ym. 2006). Skitsofreniapotilailla usein ilmeneviä mielialaoireita on myös esitetty omaksi oirekokonaisuudekseen (Ramírez ym. 2006). Positiivisilla oireilla tarkoitetaan harha- ajatuksina tai aistiharhoina ilmenevää psyykkisten toimintojen häiriintymistä ja negatiivisilla normaalien ajatusten, tunteiden tai käyttäytymisen heikentymistä tai puuttumista. Positiiviset oireet voidaan todeta negatiivisia oireita helpommin, koska ne tyypillisesti lisäävät häiriytyneitä toimintoja normaalien psyykkisten toimintojen rinnalle. Sen sijaan negatiiviset oireet ovat luonteeltaan puutosoireita: potilaalle aiemmin tyypillisestä käyttäytymisestä puuttuu jotakin. Negatiiviset oireet kehittyvät usein hitaasti monien vuosien kuluessa, joten lääkärin, joka tapaa potilasta harvoin, saattaa olla vaikeaa havaita negatiivisia oireita. Potilaan läheiset huomaavat lähes yhtä hyvin ajan myötä kehittyvät käyttäytymisen muutokset kuin potilas itsekin, joten läheisten antamia tietoja kannattaa hyödyntää (Bottlender ym. 2003).

Negatiivisiin oireisiin ja skitsofreniaan liittyy paljon käsitteellisiä epäselvyyksiä. Tilanteen selkiyttämiseksi Kirkpatrick ym. (2006) laativat vastikään tiivistelmän, jossa negatiivisiin oireisiin sisällytetään tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, epäsosiaalisuus, anhedonia eli kyvyttömyys tuntea nautintoa ja tahdottomuus. Keskeisistä negatiivisista oireista (taulukko 1) voimakkaimpina esiintyvät anhedonia, tunteiden latistuminen ja tahdottomuus (Chaturvedi ym. 1985, Alexander ja Mathai 1988).

Negatiiviset oireet voidaan jakaa primaarisiin ja sekundaarisiin. Primaaristen oireiden katsotaan olevan osa itse skitsofreenista tautiprosessia, kun taas sekundaaristen negatiivisten oireiden taustalla saattaa olla masennus, lääkeparkinsonismi tai elinympäristöstä johtuva eristäytyminen ulkomaailmasta (Hirsch ja Weinberger 2003). Primaarisista negatiivisista oireista kärsii noin 10-30 % skitsofreniapotilaista (Husted ym. 1992, Malla ym. 2002, 2004).

Kuvantamismenetelmien kehittyminen on mahdollistanut skitsofreniapotilaiden aivojen tarkemman tutkimuksen. Ensimmäisten 1980-luvun puolivälissä tehtyjen magneettikuvausten perusteella negatiiviset oireet liitettiin skitsofreniapotilailla havaittuun aivojen koon pienuuteen normaaliväestöön verrattuna (Andreasen ym. 1986). Sittemmin negatiiviset oireet on useasti yhdistetty magneettikuvauslöydösten perusteella isoaivokuoren toiminnan häiriöihin (Sigmundsson ym. 2001, Mitelman ym. 2003) sekä ohimolohkojen harmaan aineen (Anderson ym. 2002, Mathalon ym. 2002, Mitelman ym. 2003) ja otsalohkojen valkean aineen vähentymiseen (Sanfilipo ym. 2000, Sigmundsson ym. 2001, Wolkin ym. 2003) ja myös eräisiin muihin aivojen osiin (Mathalon ym. 2002, Roth ym. 2004). Erityisen vahvasti negatiiviset oireet näyttäisivät liittyvän aivojen etuosien pieneen kokoon ja rakenteellisiin poikkeavuuksiin (Chua ja McKenna 1995).

Aivojen toiminnallista aktiivisuutta mittaavilla tutkimuksilla on myös havaittu poikkeavuuksia negatiivista oireista kärsivillä. Positroniemissiotomografian (PET) avulla on todettu, että erityisesti isoaivojen oikean puoliskon etuosan ja ohimolohkon sekä pikkuaivojen aineenvaihdunta on vähentynyt negatiivista oireista kärsivillä verrattuna positiivisista oireista kärsiviin (Potkin ym. 2002).

Toiminnallisen magneettikuvauksen avulla on kartoitettu aivojensisäisten hermoratojen toimintaa skitsofreniapotilailla. Löydösten perusteella on epäilty, että negatiiviset oireet saattavat osittain johtua otsalohkon etuosan ja syvempien aivorakenteiden (gyrus cinguli) välisten hermoverkkojen puutteellista toiminnasta (Honey ym. 2005).

Negatiivisia oireita koskevia aivojen kuvantamistutkimuksia on toistaiseksi tehty kohtalaisen vähän, ja monia tutkimustuloksia ei ole varmistettu. Lisäksi tutkimukset on tehty verrattain pienillä aineistoilla. Nykytiedon perusteella tiettyjen aivorakenteiden välisten hermoverkostojen toimintahäiriöt saattaisivat olla osasyy negatiivisten oireiden ilmenemiseen.

_________________________________________________________________________________

British Medical Journalin (2003; 327:1070) mukaan kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua skitsofreniaan. BMJ julkaisi katsauksen pitkittäistutkimuksista, jotka tehtiin Hollannissa, Ruotsissa, Uudessa Seelannissa ja Israelissa. Netherlands Institute of Mental Health and Addictionin tutkijat varoittavat, että kannabiksen käyttö suunnilleen kaksinkertaistaa skitsofreniaan sairastumisen riskin. Tutkittavilla ei ollut aiempia psykoottisia oireita.

Hollannissa viisi aikuista kymmenestätuhannesta sairastuu skitsofreniaan vuosittain. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Hollannissa jatkuvasti: käyttäjiä oli 326 000 vuonna 1997, kun taas vuonna 2001 määrä oli jo 408 000. Kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä puolet hollantilaisista miehistä ja kolmannes naisista on kokeillut kannabista ainakin kerran. Kannabis on saanut vaarattoman huumeen leiman, koska se ei aiheuta fyysistä riippuvuutta kovin nopeasti.

Ylilääkäri Sami Pirkola Stakesin Mielenterveysryhmästä sanoo, että kannabiksen käyttö nuoruusiässä lisää skitsofrenian puhkeamisen riskiä.

- Kannabiksen käyttö ei yksinään aiheuta skitsofreniaa. Kannabiksen käyttäminen saattaa laukaista skitsofrenian sellaisilla henkilöillä, joilla on geneettisiä riskitekijöitä, mutta jotka eivät muuten välttämättä sairastuisi tai joilla skitsofrenia puhkeaisi paljon myöhemmin. Kannabiksen skitsofrenian riskiä lisäävä vaikutus on sinänsä merkittävä löydös.

Eli miettikää nyt vähän ennen kuin tarjoatte tai suosittelette kannabista kenellekkään, joka sitä ei ole aikaisemmin käyttänyt. Geneettiset alttiudet eivät aina näy päälle.

Tätä sietää myös miettiä ennen kuin vaatii aineen laillistamista?

_________________________________________________________________________________

Kannabis aiheuttaa keuhkosairauksia (syöpä, keuhkoahtaumatauti)
Mitä haittaa kannabiksesta?

SLL: Vsk. 47 • Nr: 13 / 2000 • s. 1353 Osasto: Mitä nyt

Kannabiksen ystävät pitävät hasista ja marihuanaa alkoholia haitattomampina aineina. Mutta onko näin? Kannabis heikentää psykomotorista ja kognitiivista suorituskykyä kuten alkoholikin. Tämä näkyy mm. tavallista suurempina liikenneonnettomuuslukuina. Oppiminen ja koulumenestys heikkenevät kouluikäisillä (Social problems 1999;46:250). Vanhastaan tuttua on se, että pitkäaikainen käyttö johtaa riippuvuuteen. Viime aikoina on osoitettu, että myös vieroitusoireita voi esiintyä (Addiction 1996;91:1469). Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa myös bronkiitin kaltaisia oireita ja muutoksia keuhkoissa (Addiction 2000;95:485). Keuhkoahtaumataudin vaara lisääntyy, ja keuhkosyövän kehittymistä ennakoivia histopatologisia muutoksia on havaittu. Kannabis on myös karsinogeeninen aine (Clin Rev Allergy Immunol 1997;15:243). Sen käyttö voi laukaista skitsofrenian, jos alttius siihen on ennestään olemassa. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset. Vanhempiin tutkimuksiin kannabiksen haitoista ei ehkä kannata paljon luottaa, sillä nykyisin viljeltävien lajikkeiden kannabinolipitoisuus näyttää olevan suurempi kuin aiempien. Tämä on yksi syy siihen, että kannabiksen haitoista tiedetään vähemmän kuin alkoholin aiheuttamista ongelmista. Muita syitä ovat se, että kannabiksen pitkäaikainen käyttö on ollut aiemmin melko harvinaista, ja se, että käyttöä pyritään laittomana salaamaan. Kannabiksen haitoista on paljon vähemmän tutkittua tietoa kuin vuosikymmeniä tutkitun alkoholin haitoista. Tämä ei kuitenkaan todista sitä, että kannabis olisi vähemmän haitallista kuin alkoholi. Kannabiksen laillistaminen tuskin poistaisi tai edes vähentäisi alkoholin väärinkäyttöä, päinvastoin. Kansanterveyttä heikentäisi yksi sallittu vaara enemmän. Eikä uuden vaaran hillitsemiseksi olisi valmiita käyttäytymissääntöjä, ei ehkäisyä eikä hoitopalveluja.
Vastaa lainauksen kanssa

_________________________________________________________________________________

annabis lisää masennuksen vaaraa

Lähde SLL Vsk. 47 • Nr: 4 / 2002 • s. 421

Kannabiksen väärinkäyttö nelinkertaisti masennuksen vaaran yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa alun perin masennuksen suhteen oireettomien 849 aikuisen joukko tutkittiin uudelleen 15 vuoden kuluttua. Masentuneiksi katsottiin ne henkilöt, joille ilmaantui yksikin DSM-III:n kriteerien mukaisista masennuksen oireista seuranta-aikana. Vaarasuhde vakioitiin iän, sukupuolen, muiden sosiodemografisten tekijöiden, elämänmuutosten, psyykkisten oireiden, mielenterveyspalvelujen käytön ja päihdehäiriöiden suhteen. Anhedoniaa ja itsemurha-ajatuksia esiintyi kannabiksen käyttäjillä tavallista enemmän.

Kannabis näyttää siis lisäävän masennuksen vaaraa. Näkemystä tukee se, että kannabis saattaa vähentää serotoniinisynteesiä (Am J Psychiatry 2001;158: 2033). Masennuksen vaara lienee nykyään vielä suurempi kuin tämä tutkimus osoittaa, sillä nykykannabis on paljon potentimpaa kuin 15 vuoden takainen.

_________________________________________________________________________________

Kannabis - portti koviin huumeisiin

Uutta tieteellistä tutkimusaineistoa

Lähde: Drug Alcohol Rev 2005;24:39

Kannabista on pidetty porttina kovempien huumeiden käyttöön. Ajatus perustuu kolmeen usein havaittuun melko säännönmukaiseen ilmiöön. Ensiksi: kannabiksen käyttö edeltää muiden laittomien huumeiden käyttöä. Toiseksi: mitä nuorempana kannabiksen käyttö alkaa, sitä todennäköisempää on, että nuori käyttää muitakin laittomia huumeita. Ja kolmanneksi: todennäköisyys muiden aineiden käyttöön on sitä suurempi, mitä säännöllisempää on kannabiksen käyttö.

Näiden kehityskulkujen osasyiksi voidaan katsoa altistavat luonteenpiirteet, kiinnittyminen huumeisiin myönteisesti suhtautuvaan alakulttuuriin sekä tässä ympäristössä vallitseva huumeiden helppo saatavuus ja runsas tarjonta. Eläinkokeissa on myös saatu näyttöä kannabiksen säännöllisen käytön vaikutuksesta aivoihin siten, että muiden huumeiden käytön todennäköisyys kasvaa.

Aiheesta julkaistun katsauksen päätelmät perustuvat eläinkokeiden lisäksi myös epidemiologisiin seurantatutkimuksiin, simulaatiokokeisiin ja kaksostutkimuksiin. Prosessien parempi ymmärtäminen antaa uutta pontta porttiteoriaksi kutsutulle väitteelle että kannabiksen käytön aloittaminen on iso askel kohti kuilun parrasta. (Drug Alcohol Rev 2005;24:39)

_________________________________________________________________________________

Tetrahydrokannabinolia on pidetty suhteellisen vaarattomana huumeena. PET-tutkimus on osoittanut, että tämä aine sitoutuu frontaalisen ja parietaalisen aivokuoren sekä hippokampuksen harmaaseen aineeseen ja samalla aivojen glukoosimetabolia lisääntyy pikkuaivoissa ja prefrontaalisella aivokuorella (25). Kannabis vie lähimuistin. Muistihäiriön on todettu jatkuvan ainakin kuuden viikon ajan käytön keskeyttämisen jälkeen (26). Hippokampusneuronien vahingoittuminen lienee tämän vaikutuksen taustalla, sillä kannabisintoksikaatio aiheuttaa samanlaisia käytöshäiriöitä kuin muustakin syystä johtuva hippokampusvaurio.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Kannabis ja skitsofrenia

SLL Vsk. 47 • Nr: 13 / 2003 • s. 1199 Osasto: Pääkirjoitus

"Riski vai oire"-ajattelusta kohti monitekijäisen sairauden hallintaa

Keskustelu huumausaineiden merkityksestä ja riskeistä mielenterveyshäiriöiden kannalta sai uutta sisältöä, kun BMJ:ssä julkaistiin vastikään kolme laajaa tutkimusta kannabiksen käytön vaikutuksesta skitsofreniaan ja mielenterveyteen. Kannabiksen käytön ja psykiatristen sairauksien välinen yhteys on ollut erityisen ajankohtainen Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa, joissa kannabiksen käytön on raportoitu olevan niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa hyvin yleistä. Muun muassa Isossa Britanniassa ollaan harkitsemassa kannabiksen käytön dekriminalisointia, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin vallitsevaa tilannetta ja mahdollisesti myös ehkäistäisiin kriminalisoinnin tuottamia haittavaikutuksia mm. mielenterveysongelmista kärsiviin. Uusin tieto kannabiksen käytön ja vakavien mielenterveyshäiriöiden yhteydestä rikastuttaa varmasti tätä keskustelua.

Päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden välisen yhteyden tutkiminen on tuottanut neljänlaisia hypoteeseja syysuhteesta. On arveltu jommankumman ilmiöistä aiheuttavan toisen, ilmiöiden voivan esiintyä myös satunnaisesti toisistaan riippumatta tai niiden taustalla esiintyvän yhteisiä altistavia haavoittuvuus- tai muita etiologisia tekijöitä. Kaikkia malleja pidetään tapauskohtaisesti mahdollisina (Murray ym. 2003).

Huumausaineista erityisesti kannabiksen ja amfetamiinin käyttöä tiedetään esiintyvän skitsofreniaan sairastuvilla ja sairastavilla runsaammin kuin muulla väestöllä. Kliinikoiden kokemuksen perusteella näiden huumausaineiden käyttö olisi jopa lisääntymässä tässä runsaasti huomiota ja hoitoa tarvitsevassa potilasryhmässä. Ilmiö herättää ammatti-ihmisissä erityisen suurta huolta siksi, että skitsofreniapotilaat ovat psykososiaalisten taitojen heikkenemisen takia erityisen huonossa asemassa suhteissaan niin yhteiskunnan laidoilla toimiviin huumausaineiden välittäjiin kuin sairaudentuntoa ja itsenäistä avun hakemisen taitoa edellyttävään hoitojärjestelmään. Uudet tutkimukset puhuvat ainakin riskiryhmiin kuuluvien löytämisen ja suojelemisen puolesta.

Mainitut BMJ:n artikkelit käsittelevät kohorttitutkimuksia. Ruotsalaisen 50 087 varusmiehen aineiston uudelleenanalyysi osoitti, että kannabiksen runsas käyttö oli lisännyt skitsofrenian ilmaantuvuutta 27 vuoden aikavälillä (Zammit ym. 2002). Tietoa varusmieskyselyssä ilmi tulleesta kannabiksen käytöstä verrattiin seurannassa sairaalarekisteristä todettaviin skitsofrenia- ja muihin psykoositapauksiin. Sekä pelkästään kannabista (OR 1,2, 95 %:n luottamusväli 1,1-1,4) että useita huumausaineita käyttäneillä (OR 1,3, 95 %:n luottamusväli 1,1-1,5) kannabiksen käytön todettiin lisäävän annoksesta riippuvalla tavalla skitsofrenian kehittymisen riskiä. Tutkimuksen päätelmäosassa arvioitiin, että kannabiksen käytöllä on syy-yhteys skitsofrenian ilmaantumiseen ja että kannabiksen käyttö mahdollisten oireiden lievittäjänä ei luultavasti selitä tätä yhteyttä. Vaikka on todennäköistä, että havaittu riski kohdistuu skitsofrenian geneettisiä ja muita tunnettuja riskitekijöitä omaavien rajalliseen joukkoon (Murray ym. 2003), herättelee tutkimus keskustelua siitä, miten tähän osoitettuun lisäriskitekijään tulisi suhtautua.

Ruotsalaistutkimuksen kanssa samoille linjoille päädyttiin uusiseelantilaisessa 1 037 henkilön kohorttitutkimuksessa, jossa osoitettiin ennen 15 ja 18 vuoden ikää tapahtuneen kannabiksen käytön yhteys skitsofreniformisten oireiden ja häiriöiden ilmenemiseen 26 ikävuoteen mennessä (Arseneault ym. 2002). Ennen 15 vuoden ikää kannabista käyttäneiden riski saada skitsofreniaspektriin kuuluva diagnoosi oli vertailuryhmään nähden nelinkertainen, vaikka ero ei säilynytkään merkitsevänä, kun 11 vuoden iässä esiintyneet psykoottiset oireet otettiin huomioon.

Vaikka näiden aikaisempia paremmin kontrolloitujen tutkimusten valossa kannabiksen käytön ei edelleenkään voida sanoa aiheuttavan skitsofreniaa, sen rooli yhtenä skitsofrenian ilmaantumisen riskiä lisäävänä tekijänä on vahvistunut. Lisäksi "itselääkintähypoteesi" eli ajatus kannabiksen käyttämisestä vain alkavan sairauden oireiden lievittämiseen näyttää skitsofrenian osalta aikaisempaa epätodennäköisemmältä. Toisaalta aiemmin mainitut hypoteesit, joihin kuuluu myös itselääkintämekanismi, eivät ole toisensa pois sulkevia vaan lähinnä täydentäviä, eivätkä nämä uudet tutkimukset suinkaan sulje tyystin pois eri vaihtoehtoja.

Uudet havainnot sopivat muutenkin melko hyvin koko ajan selvenevään kuvaan skitsofrenian monitekijäisestä luonteesta. Perinnölliset tekijät ovat joka tapauksessa skitsofrenian selvästi merkittävimmät itsenäiset riskitekijät, joihin lukuisat muut yksittäiset vaaratekijät tuovat oman lisänsä. Perinnöllistä riskiä välittävät, geneettisesti määräytyvät endofenotyyppiset ominaisuudet ovat aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä, jotka ilmenevät esimerkiksi neuropsykologisten toimintojen tai persoonallisuuden piirteiden poikkeavuuksina. Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että suuren perinnöllisen riskin omaavilla yksilöillä aivojen toiminta on todennäköisesti jo ennen sairastumista muuttunut tavalla, jota ei vielä yksityiskohtaisesti tunneta. Tämä skitsofrenian puhkeamista edeltävä rakenteellinen poikkeavuus saattaa lisätä jollain mekanismilla alttiutta käyttää kannabista tai esimerkiksi amfetamiinia. Toisaalta päihteiden käyttö ja päihderiippuvuus erilaisine neurobiologisine seurauksineen saattaa olla tälle potilasryhmälle monestakin syystä erityisen haitallista.

Huumausaineiden ja mielenterveyshäiriöiden välisen yhteyden tutkiminen on tärkeää niin teoreettisesta kuin kliinisen työn näkökulmasta. Esimerkiksi kannabiksen vaikutusmekanismien tarkentaminen erityisesti mesolimbisen dopaminergisen hermovälityksen ja toisaalta endogeenisten kannabinoidireseptorien osalta on mielenkiintoinen haaste, johon vastaaminen tulee valaisemaan huumausaineiden käytön ja mielenterveyden moniulotteista yhteyttä. Käytännön työssä skitsofrenialle geneettisesti alttiita tai lievistä psykoottisista oireista tai elämyksistä kärsiviä nuoria tulee opastaa välttämään kannabiksen käyttöä. Kannabis voi uhata erityisesti psykoosialttiin henkilön mielenterveyttä samaan tapaan kuin alkoholinkäyttö voi olla erityisen vaarallinen päihde väkivaltaisuuteen rakenteellisesti taipuvaiselle nuorelle tai aikuiselle.

Nykytilanteessa on syytä toivoa päihdepsykiatrian aseman kohenemista ja myös lääketieteellisen näkökulman mukaan ottamista huumausaineita koskevaan keskusteluun sitä perinteisesti hallinneen yhteiskuntatieteellisen näkökulman rinnalle. Päihdeongelmista kärsivien skitsofreniapotilaiden erityiskysymyksiin perehtyneitä tutkimus- ja hoitoyksiköitä tulisi perustaa tukemaan muun terveyden- ja päihdehuollon yrityksiä auttaa tätä hyvin hankalaa mielenterveyspotilaiden ryhmää. Huumausaineisiin liittyvistä asenteista ja yhteiskuntapoliittisista painotuksista riippumatta on hyvä muistaa, että psykoottista sairautta ja päihderiippuvuutta potevien ennuste on erityisen huono.

SAMI PIRKOLA, ylilääkäri STAKES, Mielenterveysryhmä Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki

Kirjallisuutta

Arseneault L, Cannon M, Poulton R, Murray R, Caspi A, Moffit TE. Cannabis use in adolescense and risk for adult psychosis: longitudinal prospective study. BMJ 2002;325:1212-3.

Murray RM, Grech A, Phillips P, Johnson S. What is the relationship between substance abuse and schizophrenia? Kirjassa: Murray R, Jones P, Susser E, van Os J, Cannon M, toim. The epidemiology of schizophrenia. Cambridge: Cambridge University Press 2003.

Zammit S, Allebeck P, Andreasson S, Lundberg I, Lewis G. Self- reported cannabis use as a risk factor for schizophrenia in Swedish conscripts of 1969: historical cohort study. BMJ 2002;325:1199-201.

– Anonyymi (ei varmistettu)

Uudempaa tutkimustietoa vuodelta 2009:

" Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis “voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan “skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

“Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. “Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”."

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19560900

– Anonyymi (ei varmistettu)

Mitä vaikeuksia sinulla on ymmärtää lukemaasi:

"Tutkijoiden mukaan “skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

“Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. “Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä."

Niin, pidät luotettavana tutkimusta jossa on tarkoin valittu 10 päivittäin rankasti kannabista vuosia käyttävää ja mieluimmin mahdollisimman nuorta henkilöä ja kun tälläisesta ryhmästä löydetään yhteys ongelmiin niin voit vetää johtopäätöksen, että kaikki kannabiksen käyttäjät saavat nämä ongelmat.

Aivan, kyse on siitä mitä tutkitaan ja miten

– Anonyymi (ei varmistettu)

Se jankutus siitä että kannabis muuttaa ihmisen persoona.. Se ei todellakaan tarkoita että se aina olisi merkki huonosta. Aika vaikeaa ottaa rennosti sillä hetkellä kun psyyke avautuu ja seisoo keskellä stressi/kilpailu-yhteiskunnan sokkeloita ja ympärillä olevat ihmiset ovat niin jumittuneet jo ennestään että ne vain tuomitsevat ja pelkäävät ei-normisuutta. Katsokaa vähän ympäri hyvät ihmiiset, ei se "huumeista" johdu että tämä maailma on sekaisin. Miksi ESIM. skidit saa vaikka ihan vapaasti ostaa kiloittain candy king myrkkyä ruokakaupasta eikä kukaan SITÄ pysäytä?!!! Tai miksi kilpaurheilu on laillista touhua?!! Ja alkuasukkaat saa muuttaa vittuun tai tapetaan kun mcdonaldsin lehmät tulee tai öljyyhtiöt, vaikka hampulla voisi korvata sekä autojen että ihmisten polttoaine? Nykyinen "moderni"/länsimainen elämäntapa&yhteiskunta = helvetti maan päällä. Kuin syöpäläikkiä kauniilla elävällä maapallolla. Voisimme elää toisin, vaan kun emme jostain syystä tule toimeen toistemme kanssa. Tai sitten voisimme, mutta näköjään riittää että jotkut harvat oikeasti pahasieluiset ihmiset(?) säätää paskaa koko kansalle ja säätää sen vielä niin että kansa vielä unohtaa että voisi olla aivan toisin. Useimmat ihmiset eivät enää tunne sieluaan johtuen siitä että ne ovat vieraantuneet luonnosta, ja kun sitten kerran eivät enää muista/ymmärrä/tiedä että maan päällinen elämä ei ole kaikki, niin voivat itselleen oikeuttaa elää täällä ihan miten haluaa, täysin egoistisesti. Kun millään ei ole väliä niin luulee että voi tehdä mitä vaan ja siitä ei ole mitään seuraamuksia tai jos on niin mitä väliä, kaikkihan on ihan paska kuitenkin. EIPÄS ole. Liian moni on vain unohtanut.

Ottakaa esimerkkiä lapsista. Ottakaa oppia. Ja lukekaa DMTstä.

peace. :)

– Anonyymi (ei varmistettu)

Kyllähän tämä aihe aiheuttaa kipinöintiä, jopa fleimiä. Ja lehti syttyy, aivan varmasti. (En tarkoita tässä Hesaria).

Varmasti faktoideja heitellään myös plussapuolelta joskus turhankin kevyesti (SKY, NORML), mutta nuo fanaattisimmat kannabiksen käytön vastustajat tuntuvat välillä vetävän ns.
hatusta mitä 50-lukulaisimpia (tai jopa anslingermaisia) väitteitään.

Tuloksia, joilla väitteitä perustellaan, on kyllä hyvä tehtailla omissa tutkimuslaitoksissa
joissa "väärät" tutkimustulokset heitetään vaivihkaa roskakoriin, mikäli ne eivät sovi viralliseen mielipiteeseen. Konservatiivisilta puolueilta, moninaisilta uskonlahkoilta ja järjestöiltä tulee jatkuvaa tukea. Ei sillä, etteikö olisi päihdeasioissa valistuneita oikeistorepublikaanejakin maan päällä...

Niin, no; esimerkiksi tässä ketjussa aiemmin esitetty väite hollantilaisnuorten kannabiksen käytön negatiivisesta(?) poikkeavuudesta verrattuna tiukan päihdelinjan maihin kuuluu tuonne em. päähinesektorille. Päivittäkää tietonne, olkaa hyvät.

Lukekaapa hyvät asiantuntijat esim. seuraava artikkeli:

http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0955395909000474
- jos siis edes olette ammattilaisia missään asiassa (toim, huom.)

– Tapani Ganja (nyk. non-smoker) (ei varmistettu)

miks täänä ei nähtävissä areenassa?

– Anonyymi (ei varmistettu)

Huvittavaa kuinka ihmiset tuomitsevat ohjelman ennen kuin on edes sitä nähnyt. Viittaa muutamaan edelliseen vastaajaan. Itse olen aikoja sitten kyseisen ohjelman nähnyt. Ihan asiaa siinä on. Suomessa on kannabiksesta mahdoton puhua, kiitos junttien jotka palvovat kuningas alkoholia. Itse mielummin poltan pilveä kuin dokaan. Eipä tule kankkusta ja muutenkin ganjasta tulee parempi olo.

– JIHAD (ei varmistettu)

BBC:llä eri versioita

BBC:llä on tekemistään dokumenteista ja draamoista usein eri kansainvälisiä versioita ja eri kansallisia versioita.
YLE TV1:ssä esitetty dokumentti Totuus kannabiksesta on täsmälleen sama, jonka BBC on meille toimittanut. Dokumenttia ei ole muutettu tai lyhennelty millään tavalla.

Päivi Suikkanen
Verkkotoimittaja
YLE TV1

– Päivi Suikkanen (ei varmistettu)