Ulkomainen draama

Syytettynä Jumala

Julkaistu keskiviikkona 24.02.2010 8 50

Joukko kuolemaa odottavia, oppineita miehiä pistää pystyyn pysäyttävän oikeusistunnon.

TV1 torstaina 31.3. klo 22.35

Vuonna 1943 Auschwitzin vankisellissä esitetään erikoinen näytelmä.

Kirjava joukko miehiä - mukana fyysikko, käsityöläinen, rabbi, oikeustieteen professori ja ainakin yksi rikollinen - käy kamppailua olemassaolostaan, ja yrittää käsittää ympärillään tapahtuvia asioita.He odottavat pelon vallassa huomista, jolloin osa heistä joutuu kaasukammioon.

Ihmisellä on yleensä, myös kauheuden keskellä, tarve hallita kaaosta ja selittää asioita. Vankisellin miehet kysyvät, millainen Jumala oikein sallii Auschwitzin kaltaisen suuren kärsimyksen? He päättävät laittaa Jumalan vastaamaan.

Alkaa merkillinen ja pysäyttävä oikeusistunto, jossa Jumalaa syytetään siitä, ettei hän suojele ihmisiä pahalta.

Kolmen tuomarin eteen marssii joukko todistajia. Heidän lausuntonsa perustuvat historiaan, tieteeseen, teologiaan ja itse kunkin elämänkokemukseen.

Ovatko kuolemaansa odottavat miehet uhraus ihmiskunnan syntien tähden, onko Jumala sittenkin paha ja liittoutunut natsien kanssa - vai onko Jumalaa ylipäänsä olemassakaan? Aikaa tuomion langettamiseen on vain yö, sillä aamulla osa miehistä kuolee.

Draama Syytettynä Jumala (God on Trial) sijoittuu yhteen historian äärimmäisistä tilanteista, mutta sen voi ajatella kuvaavan myös nykyaikaa, jossa terrori-iskuja ja sotia perustellaan Jumalan tahdolla.

Draaman pääosissa nähdään Sir Tony Sher, Stellan Skarsqård, Rupert Graves, Jack Shepherd, Stephen Dillane, Dominic Cooper, Eddie Marsan ja François Guetary. Ohjaus on Andy de Emmonyn ja käsikirjoitus Frank Cotrell Boycen.

Tuotanto: Hat Trick Production, BBC, WGBH Boston, 2008

Suosittele50 Suosittelee

Asiasanat:

Syytettynä Jumala

Kommentit

"Kansainvälisen kotikatsomon huikea draama Syytettynä Jumala (God on Trial) sijoittuu yhteen historian äärimmäisistä tilanteista, mutta sen voi ajatella kuvaavan myös nykyaikaa, jossa terrori-iskuja ja sotia perustellaan Jumalan tahdolla."

Terrori-iskuja on perusteltu Jumalan tahdolla kai vain lähinnä eräissä Islamilaisissa liikkeissä, ja niissäkin uskonnollisen perustelun rooli terrori-iskuihin johtavasta päätösketjusta on osin epäselvä. Yli 99,9 prosenttia Islamilaisistakaan ei koskaan tee terrori-iskuja, ja terroristi-iskut rajoittuvat tiettyihin ääriliikkeisiin, joissa uskonnon rooli on lopulta aika vähinen

Terrori-iskut ovat joka tapauksessa yleensä nuorten miesten tekemiä. Kuten Suomessakin 2000-luvulla olleet terrori-iskut ovat olleet. Olivathan Kauhajoen ja Jokelan koulusurmat molemmat nimenomaan nuoren miehen kädenjälkeä. Sinänsä kiinnostavaa on, että molemmat koulusurmaajat olivat ateisteja. Jokelan koulusurman perusteluissaan murhat tehnyt kertoi perusteena murhille olevan mm. elämän tarkoituksettomuus, ja se että surmaaja piti itseään oman elämänsä hallitsijana sen sijaan, että olisi katsonut ketään olevan hänen itsensä yläpuolella:

"Life is just a meaningless coincidence… result of long process of evolution and many several factors, causes and effects. However, life is also something that an individual wants and determines it to be. And I’m the dictator and god of my own life. And me, I have chosen my way. I am prepared to fight and die for my cause. I, as a natural selector, will eliminate all who I see unfit, disgraces of human race and failures of natural selection."
http://oddculture.com/2007/11/07/the-pekka-eric-auvinen-manifesto/

– hmm (ei varmistettu)

Yhteiskunnassamme on jo kauan ollut meneillään kampanja uskonnon naurettavaksi tekemiseksi. Tiedotusvälineet ovat kunnostautuneet tässä työssä. Vaikka pyhät kirjat kuten raamattu, koraani, ym. ovatkin suurelta osin mytologiaan perustuvia on niissä myös paljon tärkeitä elämänohjeita, kuten esim. kymmenen käskyä ja Jeesuksen ohjeet rakastaa lähimmäisiä. Tämä näytelmä on selkeä jatko kampanjalle saada ihmiset hylkäämään uskonsa ja johtaa meidät suhteellisen moraalin maailmaan jossa teoilla ei ole merkitystä, vain lopputulos merkitsee. Tämän elämänkatsomuksen oppi-isiä ovat; Carl Marx, Nietzsche, Hegel ja Darwin. Yhteiskunnallinen rappio on pitkällä; uskonnon on syrjäyttänyt itsekäs materialismi. On naurettavaa syyttää Jumalaa ihmisten omista teoista.

– Sapatin aattona (ei varmistettu)

Ohjelma sai todella ajattelemaan..., meni melkein yöunet. Mieleeni jäivät lähinnä sanat "Jumala ei ole meidän kanssamme, mutta on (voi olla) meidän puolellamme". Tämä tarkoittaisi sitä, että Jumala ei ole armollinen eikä rakastava, hän ei välitä sinusta tai kärsimyksistäsi. Hän tukee "joukkuettasi" kollektiivisesti jotain toista joukkuetta vastaan, oman tahtonsa mukaan, ja hävittäen vastapuolen tuntematta sääliä tai piittaamatta heidän kärsimyksistään. Ja kenen puolella Jumala milloinkin on, siihen emme voisi vaikuttaa. Siinä näkyisi hänen kaikkivaltiutensa, hän olisi arvaamaton.
Tämä asia pohdituttaa minua, koska haluaisin uskoa, että Jumala on rakkaus. Että hän rakastaa, armahtaa, säälii ja pelastaa minut/sinut yksilönä, kun uskomme häneen ja rukoilemme häntä.
Dokumentissa pitäydyttiin Vanhan testamentin siteerauksiin Jumalan tavasta toimia. Entä Jeesus ja Uusi testamentti? Sehän tukee juuri tätä yksilöä armahtavaa, yksilön pelastavaa näkökulmaa. Puhuvatko Vanha testamentti ja Uusi testamentti tässä suhteessa eri kieltä?
Entä mikä on yksityisen ihmisen oma tunne tai kokemus tästä: Auttaako Jumala kärsimyksessä?
Olisi tärkeää kuulla, mitä uskoa paremmin tuntevat, asiantuntijat, sanovat esittämästäni kysymyksestä. Toivottavasti joku heistä jatkaa keskustelua...

– Anonyymi (ei varmistettu)

Ajatuksia herättävä näytelmä. Minut pysäytti eritoten kolmen pojan isän kommentti ihmisen vapaaseen valintaan. Hän kysyi, että missä oli hänen vapaa valintansa kun valittavana oli yksi kolmesta lapsesta. Jokainen pojista pyysi:"Isä, ota minut". Kuka meistä pystyisi valinnan tekemään, en minä ainakaan. Olisiko kyse vapaasta valinnasta???
Myös loppu aiheutti suuren myllerryksen mielessäni. "Totesimme Jumalan syylliseksi", mitä me nyt teemme? Ja mikä oli vastaus. "Rukoilemme".
Elikä, onko kuitenkin niin, että suurimman hädän hetkellä turvaudumme Jumalaan?
Omassa elämässäni olen huomannut näin olevan.

– Äippä (ei varmistettu)

Minullakin on kolme poikaa - kohtaus "Isä, ota minut" pysäytti minutkin. En olisi voinut valintaa tehdä.

Kuitenkin elämä on luopumista, ennemmin tai myöhemmin - fyysisenä isänä voin luovuttaa lapseni suuremman Taivaallisen Isän huomaan ja huolenpitoon... VT:n Jaakob luuli menettäneensä rakkaan Joosefin villipedolle, mutta saikin hänet takaisin Egyptin pääministerinä: ihmeellisiä ovat Jumalan työt!

Miehet syyttivät Jumalaa liiton rikkomisesta ja ilmeisesti Vanha Testamentti (tai Vanha Liitto) jäikin Jeesuksen valmistaman Uuden Liiton jalkoihin. Jumalasta todella tuli juutalaisuuteen jääneiden (huom. ei -etnisesti - juutalaisten) vastustaja - kristinusko syntyi juutalaisuudesta ja sen Kristuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaisia.

Tosin juutalaiset eivät itse aiemmin kyenneet täyttämään VT:ia, joten he rikkoivat liiton ensin. Jumala lähetti itsensä Jeesuksessa Kristuksessa täyttämään lain ja näin syntyi UT - valtaosalle juutalaisista Jeesus ei kelvannut Messiaaksi, joten nykyään ollaan siis tässä tilanteessa. Voisiko sanoa niin, että Jumalan suojeleva käsi ei ole enää niin voimakkaasti heidän yllään...? Mutta niinkuin sanotaan "jäännös palaa takaisin": Iranin Ahmadinejadin(kin kuten Hitlerin) suunnitelmat tulevat raukeamaan tyhjiin...

Tämän ajanlaskun (jKr) ensimmäisinä vuosisatoina Jeesus Kristus kelpasi paremmin länsimaisille pakanoille kuin juutalaisille (samoin Joosef egyptiläisille kuin omille veljilleen)- armostahan tästä todella on kysymys, otammeko sen vastaan ehdoitta ja ilman mitään omia suorituksia, Jumalan tekona? Kysymys on voimassa tänäänkin.

– Iskä (ei varmistettu)

Toivon/pyydän pikauusintaa. Harmittaa, kun osuin kanavalle vahingossa kesken lähetyksen, enkä nähnyt alusta saakka. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ehkä moni nyt ohjelman kokonaan nähnyt, haluaisi katsoa sen uudelleen.
Näkemäni jälkeen ajattelin; me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään, vaikka niin uskottelemme itsellemme ja meille vakuutellaan monista suunnista. Suunnat kilpailevat, riitelevät ja jopa tuhoavat toisiaan. Kaikesta siitä riippumatta luonto jyllää luojan voimallaan; helteet, sateet, kuivuus, tulvat, maanjäristykset, tulivuorten purkaukset jne. jne. Ne eivät erottele eivätkä säästele ketään uskonsuunnan tai Jumala -valinnan mukaan. Tämä kaikki saa uuden näkökulman, kun katsoo kuten näytelmän viisas mies, joka kertoi aurinkokuntaamme kuuluvan 100000000000 (satatuhattamiljoonaa)tähteä, joiden laskemiseen 1,2,3,4 jne. menisi yhdeltä ihmiseltä 2500 vuotta. Mitä meidän tsunamit ovat tuossa kokonaisuudessa? Puhumattakaan minun onnettoman arkihuolet. Ei - me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään. Me niin helposti teemme Jumalasta mielemme mukaisen, joka auttelee, kun meitä vähän kivistää. Jos Jumala olisi niin kuin usein kuvittelemme, pilven reunalla istuva ukko, eikö häneltäkin kuluisi ne 2500 vuotta pelkästään tämän aurinkokunnan "tähtien" laskemiseen. Jos vielä näitä aurinkokuntia on vähänkin useampia, tänään esittämäni pyyntö autella saamaan vaikkapa lottovoitto, saanee odotella toteutumistaan. (Pitäisihän auttajani vähän aikaa seurailla ja tarkkailla, että olenko sen ansainnut.) Ei! Me tiedetään paljon, mutta Jumalasta emme mitään. Meillä ei todellakaan taida olla muuta vaihtoehtoa kuin usko - sanan täyttäkin täydemmässä merkityksessään. Usko johonkin jota ei ihmismieli voi käsittää. "Teillä on usko. Älkää luopuko siitä. Sitä he eivät voi viedä." Sanoi eräs näytelmän lopussa.

– Keskenkasvuinen (ei varmistettu)

Upea draama, vaikuttavin mitä olen koskaan nähnyt 45-vuotisen elämäni aikana. Ja tässä iässä on jo vaikea koskettaa minua... Minulla ei myöskään ole mitään kytköstä juutalaisuuteen. Kun miehet lähtivät lopussa kohti kaasukammiota purskahdin itkuun. Olen käynyt Berliinissä juutalaisten muistomerkillä ja sielläkin olen ollut hyvin hiljainen ja surullinen.

En katso keskitysleiriohjelmia surren mitä yhdelle uskonryhmälle tapahtui, vaan se koskettaa, koska natsien teot olivat aivan tavallisten ihmisten tekemiä ja koko yhteiskunta lähti siihen mukaan eli sama voisi tapahtua MISSÄ TAHANSA, se vetää hiljaiseksi. Eli nämä aihetta käsittelevät ohjelmat tuovat eteeni selvimmin ihmisen uskomattoman kyvyn pahaan, jokaisen meistä...

Oma koskettavin kohta oli kohta, jossa mies oli kertonut äitinsä hautaamisesta, johon toinen vangittu sanoi jotenkin näin: "Kun ihminen tekee uhrauksen, sen on oltava kauneinta, puhtainta..." Se kolahti todella ja automaattisesti tiesin kuka olisi minun kohdallani se kaunein ja puhtain uhraus...

ps. onneksi nauhoitin, kestää vielä useamman katsomisen

– Anonyymi (ei varmistettu)

Toivoisin, että ohjelma lähetettäisiin uusintana, todella vaikuttava ja kysymyksiä herättävä...loistavaa kaikessa karmeudessaan.
Tällä kaikella täytyy olla jokin suurempi merkitys, mitä me pystymme ymmärtämään....vielä, näin toivon.
Itse menetin ainoan poikani vuosi sitten................jota en vieläkään pysty ymmärtämään ja käsittämään..........ja se jos mikä panee miettimään ja pohtimaan onko Jumalaa ja missä se on.

– Anonyymi (ei varmistettu)